Koti-Kajaani

Mielipide: Mitä erikoista on vegaaniruokavaliossa?

Terveytemme riippuu glykokalyksiksi kutsutun solusuojamme kunnosta ja suolistobakteeristomme laadusta. Ravitsemus on suurin niihin vaikuttava tekijä. Yksittäisen suupalan merkitys on vähäinen. Toistuvat valinnat määrittävät terveytemme suunnan. Sepelvaltimotauti jyrää Kainuussa. Sairaus vaatii kehittyäkseen matala-asteisen tulehduksen. Ruokakulttuuri periytyy. Matala-asteinen tulehdus hankitaan. Siitä voi parantua.

Vegaaninen kouluateria on lypsymaitotuotteita ja munaa sisältävää kasvisruokaa terveellisempi vaihtoehto. Kasviperäinen ruoka hoitaa antioksidanteillaan glykokalyksia. Tulehdusta tehokkaasti lievittävät palkokasvit ja täysjyväviljat ovat ihmiselle todistetusti terveellisimmät proteiininlähteet. Kuiturikas ravinto ruokkii hyviä suolistobakteereja. Ihmistä se ei lihota - mielin määrin syötynäkään. Kasveissa ei ole kolesterolia.

Glykokalyksin pahin vihollinen on tulehduksen hapettama huono LDL-kolesteroli, jonka tasoa päivittäinen muna nosti 40 % kolmessa kuukaudessa munateollisuuden rahoittamassa tutkimuksessa. Eläinten suolista ja utareista elintarvikkeisiin päätyy bakteeriperäisiä soluseinämyrkkyjä. Nämä endotoksiinit löysyttävät syöjänsä suoliseinämän soluliitoksia. Glykokalyksin vaurioituminen ja suoliseinän läpäisevyys käynnistävät tulehdusreaktioita, joista kymmenet pitkäaikaissairaudet saavat alkunsa.

Ylipaino ja kansansairaudet ovat väestöissä sitä yleisempiä, mitä enemmän eläintuotteita kulutetaan. Atopia kutittaa suomalaisia enemmän kuin mitään muuta kansaa. Osteoporoosi on maitokulttuurien kansansairaus. Vähiten se murtaa luita maissa, joissa kalsiumin saanti on niukinta, mutta kasvisten syönti runsasta. Kasvissyöjät saavat kalsiuminsa kasveista, lihansyöjät luista.

Maitoproteiinin morfiinijohdannainen takaa imeväisen mieltymyksen maitorasvaan, ja sammahtamisen maha täynnä. Imettäneet ovat nähneet tämän kasomorfiinin tyynnyttävän vaikutuksen omin silmin. Imeväisiän jälkeen moisesta koituisi jälkeläiselle haittaa: Lehmä vieroittaisi vasikkansa 6-8 kk iässä, ellei sitä vastasyntyneenä siltä vietäisi. Kasomorfiini löysyttää ihmisen suoliseinän soluliitoksia ja aiheuttaa riippuvuutta. Lehmän raskaushormonien lailla se tiivistyy juustoon.

Myös toisen nisäkkään insuliini on ihmiselle vieras molekyyli. Se voi kääntää immuunihyökkäyksen haimasoluja vastaan. Joka päivä ainakin yksi suomalaislapsi sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Kotimaisessa tutkimuksessa runsas maidonjuonti yli kuusinkertaisti geneettisesti alttiiden lasten diabetessairastavuuden. Ilman altistavaa perimääkin riski kasvoi 240 %! Tyypin 1 diabetesta on Suomessa maailman eniten. Esiintyvyys kulkee yhdessä maitotuotteiden kulutuskäyrien kanssa.

Nisäkkäiden maidot turvaavat lajityypilliset kasvutarpeet. Liiallinen kasvutekijätaso tekee paiseita. Maitomaamme teineistä on 90 % akne. Maitolitrassa on 33-49 grammaa sokeria. Lihavuudesta syytetään liikunnan vähyyttä ja annoskokoja, vaikka kuidun määrä ratkaisee. Kuidutonta eläinproteiinia kutsutaan "hyvälaatuiseksi" vankan tutkimusnäytön vastaisesti. On aika vaalia lasten terveyttä eläinteollisuuden sijasta. Vetoan vanhempiin mahdollistamaan lapsilleen vegaanisen koululounaan.

nuorisolääkäri, ravitsemusasiantuntija Hyrynsalmi

Soili Kasanen,