Koti-Kajaani

Mielipide: Monipaikkaisuus ja etätyö Kainuun suuri mahdollisuus

Ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt Suomessa. Kausittain kasvavat alueet ovat lisääntyneet, ja meistä on tullut yhä monipaikkaisempia asujia. Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan, harrastustoimintaa tai kotiseutuhenkeen jossa leimaudutaan useisiin paikkoihin. Työhön liittyvä monipaikkaisuus on lisääntynyt kun ansiotyötä tehdään yhä enemmän työpaikan ohella myös muissa paikoissa. Vaikka liikkuvuus on laskenut, niin ihmisten henkinen monipaikkaisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi virtuaaliset yhteisöt, sosiaalinen media, etätyö ja onlineopiskelu kiinnittävät ihmisiä uusiin paikkoihin ja ympäristöihin ja tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Muutos on saanut monet työntekijät ja yrityksetkin huomaamaan, ettei asuminen työpaikan lähellä ole välttämätöntä. Yhteiskuntaa on vuosikymmeniä rakennettu tukemaan keskittymistä. Kehityksen muutokseen toiseen suuntaan ei varauduttu, vaikka tutkimukset jo ennen koronaa kertoivat kerta toisensa jälkeen ihmisten halusta asua myös maalla.

Kausiasuminen Suomessa koskee tutkimusten mukaan arviolta 2,4 miljoonaa ihmistä jotka asuvat mökillään, vuokraosunnolla, perikunnan asunnossa. Noin miljoona suomalaista on ollut viime vuonna etätöissä, ja puoli miljoonaa suomalaista teki säännöllisesti etätöitä jo ennen korona-aikaakin.

Korona-poikkeustilanne on saanut arvioimaan asumispaikkoja tavallisesta poikkeavilla mittareilla. Usein esille nousee halu asua paikassa jossa voi ansaita toimeentulon ja on henkilölle arvokas. Kiinteät peittävät valokuituyhteydet mahdollistavat enemmän paikkariippumattomuutta, ja pienentävät erityisesti harvaan asututtujen alueiden sijaintihaittaa. Ihmisten toiminnasta johtuva taloudellinen vaikutus jakautuu näin laajemmalle, kuin virallisen asuinpaikan perusteella voisimme olettaa. Harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta monipaikkaiseen asumiseen lisäävät luonnon läheisyys, arjen helppous, väljyys, puhtaus, maisemat ja hiljaisuus. Osalla ihmisiä on asumistoiveissa vahvana maalla-asumisen unelma jonka hyödyntäminen on kaikkien kainuulaisten kuntien mahdollisuus .

Kunnat voivat edistää monipaikkaisuutta, kaavoittamalla riittävästi asuntoja, varmistamalla vuokraasuntojen tarjonta, kehittämällä liikenne- ja viestintäinfrastruktuuria, tarjoamalla nopeat ja peittävät valokuituyhteydet, huomioimalla julkisten palvelujen tuotannossa ja osallisuudessa myös kausiasujat, helpottamalla vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja perustamalla yhteisöllisiä ja alueellisia etätyökeskuksia. Myös kylätalot voivat toimia yhteisöllisinä etätyökeskuksina.

Monipaikkaisuus on myös elämäntapa, kulttuuri ja jokapäiväisten rutiinien rakenne. Suomessa suurin monipaikkaisten ryhmä on identiteetiltään monipaikkaiset, eli henkilöt, jotka kokevat olevansa identiteetiltään sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Monipaikkaisuudessa esiin nouseekin kaupungin, taajaman ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen tarve ja mahdollisuudet. Samalla nousee kysymys kuinka tulevaisuudessa kykenemme yhdistämään kaupunki- ja taajamaympäristön toimintakulttuurit maaseudun rauhaan, väljyyteen ja luonnonläheisyyteen. Jos tässä onnistutaan, tämä on meille ainutlaatuinen kilpailuvaltti.

Monipaikkaisen elämän kannattajana näen että muuttuneesta arjessa monipaikkaisuus on suuri mahdollisuus vetovoiman, pitovoiman- ja elinvoiman kasvulle maakunnassamme. Modernisti toteutettu monipaikkaisuus on merkittävä voimavara myös taajama- ja harvaan asutuille alueille, ja sen tunnistaminen ja hyödyntäminen tuo elinvoimaa kaikkiin kuntiin koko maakuntaan.

Veli-Matti Karppinen (kesk.)