Kotimaa

Miljardihanketta suunnittelevan Vetyalfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen: “Vihreän vedyn tuotanto muuttaa keskittämisen filosofiaa”

Suomalainen hankekehitysyhtiö Vetyalfa oy suunnittelee Vaalaan ja Kemijärvelle maailmankin mittakaavassa massiivisia hankkeita, 1 000 megawatin vedynjalostamoita.

Niin suuria laitoksia ei vielä ole koko maailmassa.

Yhtiöllä on suunnitteilla pienempi laitos myös Rovaniemelle.

Vetyalfa oy on tänä vuonna perustettu Tuulialfa oy:n tytäryhtiö. Emoyhtiö Tuulialfa puolestaan on perustettu vuonna 2015. Tuulialfa teki edellisellä tilikaudellaan 18 miljoonan euron liikevaihdolla vajaan 14 miljoonan euron tuloksen.

Miten tämän kokoluokan yritys voi suunnitella miljardin euron vetyhankkeita?

– Olemme hankekehitysyhtiö, eli hoidamme hankkeen suunnittelun ja luvituksen lainvoimaisiin rakennuslupiin asti. Vetyalfan tarkoituksena ei ole itse rakentaa laitosta, se on eri yhtiöiden toimintaa, molempien yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Tanskasen avaa.

Vetyalfan tuote on siis valmis suunnitelma tarvittavine kaavoituksineen, teknologioineen, viranomaislupineen ja yva-menettelyineen. Tämän yhtiö tekee omalla rahoituksella.

– Perinteisesti teollisuusyhtiöt ovat lähteneet itse suunnittelemaan hankkeita, joita sitten toteuttavat. Silloin ei ole samanlaista riskinottohalukkuutta, että lähtisivät itselleen tekemään ison mittaluokan skaalattua hanketta.

Emoyhtiö Tuulialfa on hankkinut kannuksia tuulivoiman hankekehityksestä. Nimenomaan uusiutuvat energianlähteet mahdollistavat niin sanotun vihreän vedyn tuotannon.

– Tuulialfan tuotantokapasiteetti sijoittuu pitkälti pohjoiseen Suomeen. Pystymme kanavoimaan uusiutuvan energian tuotantoa kulutuskohteisiin, Tanskanen kertoo.

Yksi yhtiön konsepteista on hankkia kilpailuetua yhdistämällä tuulipuisto omaa siirtoverkkoa pitkin laitokseen. Tällöin esimerkiksi kolmannen osapuolen sähkön siirtomaksut jäisivät pois, mikä tekisi lopputuotteesta edullisemman.

Tanskanen puhuu myös tulevaisuudessa siintävän vetytalouden yhteiskuntarakennetta muuttavasta vaikutuksesta. Tähän asti on totuttu kasvukeskus- ja pääkaupunkiseutuvetoisuuteen, mutta uusiutuva energiantuotanto on hajautunutta.

– Isot teollisuushankkeet seuraavat keskeisiä energianlähteitä. Se vähän muuttaa keskittämisen filosofiaa. Vihreän vedyn tuotanto pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin ja ajaa uudet alueet mielekkäiksi hankealueiksi.

1 000 megawatin elektrolyyseriin perustuva suurempi laitos tuottaisi noin 150 000 tonnia vetyä vuodessa, mikä tarkoittaisi noin 30 junavaunullista päivässä.

Vetyä valmistetaan vedestä ja sähköstä elektrolyyseriksi kutsutussa laitoksessa. Vesi hajoaa hapeksi ja vedyksi, ja hapellekin voi Tanskasen mukaan syntyä markkinat. Ison mittaluokan vedynerottamo ja -jalostamo vaatii valtavan määrän sähköä.

Vedyn lisäksi erotuksessa syntyy runsaasti lämpöä, jota voisi käyttää kaukolämmön lisäksi muussa teollisuudessa.

Vedystä voidaan jatkojalostaa fossiilisia polttoaineita korvaavia energianlähteitä, kuten e-metanolia, e-metaania ja e-kerosiinia sekä etenkin lannoiteteollisuuden raaka- aineena käytettävää ammoniakkia.

Vedyn lisäksi jalostuksessa tarvitaan hiilidioksidia, jonka markkinat ovat hankekehittäjän mukaan syntymässä. Yksi vaihtoehto on ottaa hiilidioksidi esimerkiksi savupiipputeollisuuden päästöistä.

Tanskanen puhuu paljon isosta skaalasta ja kaikkien korttien pitämisestä kädessä. Vetyalfa esimerkiksi pitää kaikki vedynjalostuksen lopputuotteet kaavoituksessa ja suunnittelussa mukana.

– Kaikki munat on omassa korissa tehdäksemme parhaan piiraan, toimitusjohtaja letkauttaa.

– Emme ole millään tavalla vain yhden pelikortin varassa. Jos suunnittelisimme hanketta vain yhdelle lopputuotteelle, voisimme vain toivoa, että se olisi loppuarvoltaan paras. Emme ole valinneet loppuinvestoijaa, vaan kaikista mahdollisista kumppaneista paras tullaan valitsemaan. Sellainen, jolla on parhaat edellytykset investoida ja rakentaa, Tanskanen jatkaa.

Isolla mittaluokalla puolestaan lopputuotteen hinta saadaan kilpailukykyisemmäksi.

Suuria vetylaitoksia ei ole vielä maailmallakaan, mutta Tornion korkeudelle Ruotsin Bodeniin rakennetaan noin 700 megawatin elektrolyyseriä terästeollisuuden tarpeisiin.

– Harjavallan toiminnassa oleva 20 megawatin vetylaitos ja Helenin Helsingin Vuosaareen suunnittelema laitos ovat mittakaavaltaan enemmänkin pilotteja.