Koti-Kajaani
Näkökulma: Mielenterveyden edistäminen on investointi
Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet merkittävimmäksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi ja ne uhkaavat nuorten hyvinvointia. Yhä useampi Suomessa asuva kokee masennus- ja ahdistusoireita, ja mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä.
Mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat yleistyneet: jo yksi kolmesta sairauslomapäivästä johtuu heikentyneestä mielenterveydestä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Koronapandemian aikana monen mielen hyvinvointi on merkittävästi heikentynyt.
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomelle ovat OECD:n arvion mukaan vuositasolla noin 11 miljardia euroa. Pelkästään mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Edistävät ja ehkäisevät mielenterveystoimet ovat aina kustannusvaikuttavimpia kuin korjaava hoito. Oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla mielenterveyttä tukevilla toimenpiteillä saavutetaan julkisen talouden merkittävää kustannussäästöä. Mitä varhaisemmasta toimenpiteestä on kyse, sitä suurempi on kustannusvaikuttavuus.
Mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä. Mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävällä työllä panostetaan tulevaisuuteen kestävällä, inhimillisellä ja merkityksellisellä tavalla.
Ennaltaehkäisevää järjestölähtöistä matalan kynnyksen mielenterveystyötä tekevässä, Kainuun mielenterveys ry:n hallinnoimassa ja MIELI ry:n kriisikeskusverkostoon kuuluvassa, Kainuun kriisikeskuksessa on kuluneen vuoden aikana käynyt asiakkaita enemmän kuin koskaan aiemmin sen reilun seitsemän toimintavuoden aikana. Vuoden aikana yli 1000 vastaanottokäyntikertaa. Sen lisäksi on ohjattuihin vertaistukiryhmiin osallistuneet sekä vapaaehtoisten auttamat asiakkaat.
Asiakaskäyntien ylivoimaisesti yleisin syy ovat olleet pari- ja perheongelmat, ja niissä vuorovaikutusongelmat sekä suhteen päättyminen. Tulosyinä ovat olleet myös paha olo, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat, kuten uupuminen ja opiskeluun ja työelämään liittyvät ongelmat. Käyntisyinä ovat olleet myös huoli läheisestä ja läheisen kuolema, joka on ollut usein äkillinen. Kuluvana vuonna on ikävä kyllä myös lähisuhdeväkivalta asiakkaiden määrä kasvanut moninkertaisesti verrattuna aiempiin vuosiin. Lähisuhdeväkivaltaa on ollut sekä fyysistä että henkistä.
Kainuun kriisikeskuksessa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Ajan vastaanotolle saa yleensä viikon sisällä ja asiakas voi käydä käynnit anonyymisti. Apu on maksutonta, lähetteetöntä ja ehdottoman luottamuksellista. Käyntikertoja asiakkailla on keskimäärin viisi.
Asiakkuuden lopuksi asiakkailta kysytään palaute. Palauteyhteenveto kertoo, että käyntien aikana asiakkaiden toiveikkuus on lisääntynyt huomattavasti ja päivittäisistä tehtävistä selviytyminen parantunut sekä elämää haittaavat ongelmat vähentyneet paljon. Itsetuhoiset ajatukset ovat vähentyneet puolella. Kaikissa kysytyissä kohdissa on arvioitu, että kriisikeskuksen avusta on ollut hyvin apua. Käynnit ovat lisäksi lisänneet kävijöiden hyvinvointia ja mielenterveysosaamista sekä muuttaneet suhtautumista mielenterveyden merkitykseen. Asiakkaat kiittävät lämpimästä ammattitaitoisesta kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja keskusteluavusta.
Edellä mainitut tilastot ja palautteet huomioon ottaen on Kainuun sotella ja kunnilla sekä tulevalla hyvinvointialueella kustannustehokasta avustaa Kainuun kriisikeskuksen toimintaa, joka tuo Kainuuseen lisäksi vuosittain hyvän määrän avustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta (STEA). Kainuun mielenterveys ry:n muita STEA avusteisia toimintoja ovat Yrittäjän Kriisikeskus, Nuorimieli -toiminta ja Paikka Auki -hanke.
Kirjoittaja on Kainuun kriisikeskuksen kriisikeskusjohtaja.
MIELY ry:n tavoitteet aluevaaleissa
MIELI ry:n tavoitteena on, että aluevaaleissa mielenterveys nousee hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn keskiöön.
MIELI ry:n tavoitteet aluevaaleissa:
1. Mielenterveys on asetettava hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn keskiöön
2. Hyvinvointialueet rakentavat vahvaa yhteistyötä mielenterveysjärjestöjen kanssa
3. Hyvinvointialueiden on merkittävästi vahvistettava panosta lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen
4. Hyvinvointialueiden tulee aidosti osallistaa asukkaita mielenterveystyöhön
5. Hyvinvointialueiden tulee taata nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa
6. Hyvinvointialueiden tulee kohdistaa resursseja yhdenvertaisesti väestön tarpeen mukaan
Kolmannella sektorilla työtä tekevät kainuulaiset sote alan järjestöt kannattaa ottaa mukaan hyvinvointialueen suunnitteluun. Sitä kautta sote järjestöjen tekemä työpanos sekä apu ja tuki saadaan osaksi hyvinvointialueen toimintaa.