Paikallisuutiset

Orpo antoi puolueille 24 kysymystä, mukana kysymys miljardien sopeutustarpeesta

Hallitustunnustelijaksi on valittu yksimielisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Orpo antoi eduskuntaryhmille kysymykset, joihin niiden on vastattava tiistaina kello 12:een mennessä.

Niissä kysytään muun muassa, yhtyvätkö puolueet valtiovarainministeriön (VM) virkamiespuheenvuoron esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Lisäksi kysytään, sitoutuvatko puolueet ministeriön esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella. Yhtenä kysymyksenä on myös, millä keinoilla puolueet ovat valmiita tasapainottamaan julkista taloutta.

VM on arvioinut, että ensi vaalikaudella julkista taloutta tulisi sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla sekä menoleikkausten että veronkorotusten kautta. Seuraavalla vaalikaudella sopeutustarvetta olisi vielä kolme miljardia euroa.

Orpo sanoi, että kysymyksissä lähdetään liikkeelle siitä, millaisena puolueet näkevät Suomen tilan ja mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, jotka pitää saada aikaan.

– Sen jälkeen kysytään laaja-alaisesti sekä taloudesta, julkisesta taloudesta ja kestävän talouskasvun aikaansaamisesta, palveluista, koulutuksesta, ruuantuotannosta, energiasta ja monista muista keskeisistä kysymyksistä, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kysymyksiä on kaikkiaan 24. Eduskuntaryhmien vastaukset julkistetaan määräajan päätyttyä.

Tunnusteluvaiheen vetäjästä sovittiin eduskuntaryhmien edustajien kokouksessa aamupäivällä.

Puolueiden puheenjohtajat kommentoivat kysymyspatteristoa tuoreeltaan. Sitä pidettiin odotettuna mutta ehkä yllättävänkin laajana.

Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi, että ensisilmäilyn perusteella kysymykset vaikuttavat varsin tasapainoisilta. Hänestä talouteen liittyviä kysymyksiä oli hyvin paljon. SDP:n Sanna Marin totesi, että kysymyspatteristo oli hyvin laaja ja että SDP:llä ei ole mitään ongelmaa vastata niihin.

RKP:n Anna-Maja Henriksson totesi, että kysymyspatteristo oli aika odotettu. Vihreiden Maria Ohisalo sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, ettei listasta löytynyt mainintaa hiilinieluista, kun puhutaan hiilineutraaliustavoitteesta.

– Puhutaan vain päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Mikään määrä päästöjen vähentämistä ei tule riittämään, jos hiilinieluja ei huomioida.

Vasemmistoliiton Li Andersson noteerasi, että vasemmistoliitolle tärkeästä asiasta eli köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä ei ollut mitään kysymyksiä.

Keskustan neuvotteluryhmä poistui kokouksesta saman tien, kun se sai kysymykset. Myöskään Liike Nytin edustajia ei kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa näkynyt.

Marin sanoi ennen aamupäivän kokousta, että keskustelut kokoomuksen kanssa ovat viime viikkoina olleet toistaiseksi melko kevyellä tasolla. Yhteydenpito ei myöskään kokoomuksen suunnalta ole ollut kovin aktiivista, hän sanoi toimittajille.

Marinin mukaan sisältöasioihin ei ole päästy vielä kertaakaan.

– Lähinnä on keskusteltu siitä, että varmasti voidaan keskustella.

Hän sanoi keskustelleensa Orpon kanssa yhteensä muutamaan otteeseen.

Marin veikkasi, että kokoomus pyrkii muodostamaan oikeistolaisen hallituksen maahan.

– Yhteydenpito meidän suuntaamme on ollut niin kevyttä. Itsellä on neuvottelukokemusta jo sen verran takana, että jos oltaisiin tosissaan, todennäköisesti yhteydenpito olisi ollut laajaa ja taustakeskusteluita oltaisiin käyty ennen vaaleja ja vaalien jälkeen hyvin aktiivisesti, Marin sanoi tiedotustilaisuuden jälkeen.

Marin sanoi olevansa yllättynyt Orpon kertomasta aikataulusta.

– Tämä ei vaikuta kovin kunnianhimoiselta, mikäli vasta vappuna päästäisiin varsinaisiin neuvotteluihin. Tässä käy pian niin, että istuva toimitusministeristö on vielä kesäkuussa toiminnassa, Marin sanoi.

Orpo ei myöntänyt, että olisi suosinut alustavissa keskusteluissa mitään puolueita. On spekuloitu, että kokoomus suunnittelisi hallitusta ensisijaisesti perussuomalaisten kanssa.

– En suunnittele vielä mitään. Haluan käydä kaikkien puolueiden kanssa neuvottelut, hän sanoi.

Orpo sanoi, ettei edes pysty määrittelemään, minkä puolueen kanssa hän on tähän mennessä käynyt sisällöllisesti eniten neuvotteluja.

Orpo sanoi, etteivät keskustelut SDP:n kanssa ole olleet sen vähäisempiä kuin muidenkaan suuntaan.

Purran mukaan kokoomusta ja perussuomalaisia erottaa eniten näkemykset maahanmuutosta.

– Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei merkittävästi kiristä Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa. Tämä on se asia, mikä meitä eniten erottaa, joten tämä riittää julkituoduksi kynnyskysymykseksi, Purra sanoi.

Purra korosti, että perussuomalaiset ei vastusta kaikkea työperäistä maahanmuuttoa.

– Meille tervetulleita maahan ovat koulutetut osaajat ja ylipäätään ihmiset, jotka integroituvat tänne, tekevät töitä ja tulevat palkallaan toimeen. Koska pidämme tosiasioista ja katsomme tilastoja, näemme että heitä ei valitettavasti määrällisesti tule sen enempää kuin aiemminkaan, mutta matalapalkkasektoreille tuleva maahanmuutto on lisääntynyt huomattavasti, Purra sanoi.

Orpo ei puolestaan suostunut vastamaan siihen, onko kokoomus valmis kiristämän maahanmuuttoa. Kokoomuksen kysymyspatteristossa oli ainoastaan kysymys työperäisestä maahanmuutosta, ei esimerkiksi humanitaarisesta maahanmuutosta.

– Mielestäni on aivan selvä ja välttämätöntä, että Suomeen saadaan työperäistä maahanmuuttoa. Me emme pärjää ilman. Miten tämä maahanmuuton kokonaisuus rakentuu, siinä on paljon neuvoteltavaa ja katsottavaa varmasti kaikissa kokoonpanoissa, Orpo sanoi.

Tunnusteluissa selvitetään, mitkä puolueet jatkavat hallitusneuvotteluihin.

Eduskuntaryhmät vastaavat kysymyksiin kirjallisesti. Vastausten ja ryhmien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen vetäjä kutsuu koolle kaikki eduskuntaryhmät kertoakseen, mitkä puolueet siirtyvät hallitusneuvotteluihin.

Orpon mukaan eduskuntaryhmien kanssa käytäviä virallisia kahdenvälisiä keskusteluja käydään 24. ja 25.4.

– Sen jälkeen alkaa varmaan hahmottumaan se, miltä pohjalta varsinaista hallitusneuvottelua lähdetään käymään, Orpo sanoi.

Jo etukäteen keskusta on ilmaissut hyvin vahvasti, että sen paikka tällä vaalikaudella on oppositiossa. Myös vihreät on ilmaissut, että kynnys lähteä hallitusyhteistyöhön on äärimmäisen korkea. Vasemmistoliiton Andersson on kertonut, että puolue ei ole käytettävissä kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan muodostettavaan hallitukseen.

Varsinaisissa hallitusneuvotteluissa sovitaan hallitusohjelman sisällöstä ja tehdään päätökset hallitukseen osallistumisesta. Neuvotteluiden aikana jokin puolue voi jättäytyä neuvotteluista pois ja jokin toinen ryhmä tulla uutena mukaan.