Kotimaa

Pääministeri Marin: "Isot asiat on nyt sovittu, kaikilla on ollut ratkaisuhalukkuutta"

Pääministeri Sanna Marin kertoi tiistaina illalla, että hallitus on saavuttanut sovun ensi vuoden budjetin isoissa asioissa ja työllisyysesityksissä. Yksityiskohdat kerrotaan huomenna.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) tiivisti budjettineuvottelujen kulkua tiistaina illalla Säätytalon portailla. Myös muut hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat paikalla vastaamassa median kysymyksiin.

Marinin mukaan muun muassa kuntien talous, energiaverotus, järjestöjen rahoitus ja työllisyystoimet on nyt ratkaistu. Marin sanoi, että hallituspuolueiden viisikolla vahvistettuna valtiovarainministeri Matti Vanhasella (kesk.) oli työntäyteinen ja ratkaisuhakuinen päivä.

Huomenna Säätytalolla kokoontuu koko hallitus ja silloin palataan ratkaisujen yksityiskohtiin.

Hallitus on ratkonut ongelmia lisäämällä velanottoa. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan ensi vuoden budjetin alijäämä on 10,7 miljardia euroa. Kaikki koronaan liittyvät menot on nyt kirjattu budjettiin, esimerkiksi testaukseen on varattu 1,5 miljardia euroa.

Energiaverouudistuksesta neuvoteltiin tiistaina pitkään. Etenkin turpeen verokohtelu on hiertänyt keskustan ja vihreiden välejä.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vahvisti, että sopu energiaverotuksessa on saavutettu ja sopua reunusti hallitusohjelmassa sovittu kokonaisuus. Lisäksi Saarikon mukaan on tärkeä toimia ajassa ja tunnistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen tulevaisuus.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi, että energiaratkaisussa hallituspuolueet tulivat vastaan toisiaan. Ohisalon mukaan EU:n elpymisväline tuo tärkeitä elementtejä kokonaisuuteen.

Veikkauksen aukko täytetään

Lännen Medialle vahvistettujen tietojen hallitus on päässyt sopuun Veikkauksen tuottojen aleneman korvaamisesta käytännössä täysimääräisesti edunsaajille ensi vuonna. Rahapelien tuoton on arvioitu putoavan ensi vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Tuoton putoamisen syynä on rahapelikoneiden vähentäminen kaupoista pelihaittojen torjumiseksi sekä pelikoneiden sulkeminen koronaviruksen takia.

Tuotot ovat olleet vuosittain yli miljardi euroa ja ne on jaettu sadoille yleishyödyllisille toimijoille. Avustusten jaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Eniten eli yli 500 miljoonaa euroa on jakanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Avustusten saajille rahapelien tuotoista saatavat avustukset ovat elintärkeitä. Avustusten saajiin kuuluu sellaisia tunnettuja yleishyödyllisiä toimijoita kuin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Luonto-liitto, Suomen Partiolaiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura, lukuisat jää- ja palloiluhallit, urheilukentät ja lähiliikuntapaikat sekä monet kulttuurin ja taiteen järjestöt.

Keskustan uusi puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeriksi palannut Annika Saarikko lupasi jo elokuussa nimityksensä yhteydessä, että rahapelituottojen lovi tilkitään tavalla tai toisella.

Tuottojen korvaaminen täysimääräisesti kasvattaa budjetin alijäämää. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen varoitti jo maanantaina, että budjetin pohjaesityksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa merkittävästi. Näin käy, kun esityksestä puuttuvat kuntien tukipaketti ja veikkausvoittovarojen tuottojen alenemisen korvaaminen edunsaajille. Lisäksi koronarokotteesta ja testauksesta aiheutuvat kulut aiotaan kirjata ensi vuoden budjettiin.

Turpeen verokohtelu hiertää

Energiaverouudistuksesta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on pohjalla lämmityspolttoaineiden veronkorotus 100 miljoonalla eurolla, mutta kiistaa on ollut korotuksen kohdentamisesta eri polttoaineisiin.

Etenkin turpeen verokohtelu on hiertänyt keskustan ja vihreiden välejä. Vihreiden mukaan veron pääkorotuskohteina pitäisi olla turve ja polttoöljy.

Helsingin Sanomien mukaan esillä on ollut ehdotus, että turpeen verotus nousisi aluksi kolmesta eurosta megawattitunnilta kuuteen euroon. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen käyttöön energialähteenä vaikuttaa verotuksen lisäksi päästöoikeuksien hinta, joka on nousussa. Helsingin Sanomien mukaan hallituksessa kaavaillaan ratkaisuksi niin sanottua lattiahintamekanismia. Siinä turpeen verotus nousisi, jos päästöoikeuksien hinta ei nousisi riittävästi turpeen käytön vähentämiseksi. Malli vaatisi kuitenkin paljon jatkotyöstämistä.

Lattiahintamekanismia kävi neuvottelijoille selvittämässä ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen . Vihreät ovat suhtautuneet siihen hieman epäillen.

Hallitus sopi jo aiemmin, että teollisuuden sähkövero lasketaan minimiin. Se aiotaan HS :n mukaan tehdä toteuttaa heti ensi vuoden alusta mutta teollisuuden energiaveron hyvitysjärjestelmän poistumiselle on tiettävästi tulossa lisäaika. Valtiovarainministeriön työryhmä esitti tiistaina molempien toteuttamista asteittain useamman vuoden aikana.

Hallituksessa on käsitelty myös päästökauppakompensaatiota, jolla osalle teollisuutta korvataan päästökaupan aiheuttama lisäkustannus sähkön hinnassa. Vihreät ovat vaatineet kompensaatiosta luopumista sen jälkeen, kun nykyinen päästökauppakausi loppuu ensi vuoden jälkeen.

Etenkin keskusta on ollut vastaan. Ratkaisua on haettu EU:n elvytyspaketista saatavissa olevista varoista, joista 30 prosenttia pitää käyttää ilmastotoimiin.

Työllisyydessä edetty

Työllisyysasioissa keinot alkavat olla näkyvissä 30 000 lisätyöllisen saavuttamiseksi.

Eläkeputkeen tehtävät muutokset aiotaan siirtää vielä työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi tietyillä reunaehdoilla. Jos sieltä ei ratkaisua löydy, hallitus tekee päätökset itsenäisesti.

Työttömille on tulossa aktiivisen työnhaun malli, jossa heidät velvoitetaan hakemaan tietty määrä työpaikkoja kuukaudessa. Malli muistuttaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemaa aktiivimalli kakkosta. Ratkaisu on vaikea vasemmistoliitolle, joka Sipilän hallituksen aikana vaati sen hautaamista.

Työllisyyspakettiin kuuluu, että työttömien palveluja TE -toimistoissa lisätään ja karensseja aiotaan lieventää.

Uutista täydennetty 15.9. kello 21.48