Paikallisuutiset

Palkkakisa vie uusia palomiehiä pois Kainuusta, Kaipessa on taas avoinna parikymmentä virkaa – "Viimeiset puolenkymmentä lähtöä on ollut aika suoraan palkan vuoksi"

Kainuun pelastuslaitos (Kaipe) kamppailee työvoimapulan kanssa. Ilmiö on tuttu muuallakin.

Kaipella avautui viime viikolla 18 vakituista palomiehen ja yksi ylipalomiehen virka. Palomiehen viroista 2 koskee Sotkamoa, 4 Kuhmoa, 6 Paltamoa ja 6 Suomussalmea. Lisäksi vielä maaliskuun ajan haettavana on 2 palomestarin ja 15 palomiehen sijaisuutta touko–syyskuuksi.

Vakituiset palomiehen virat on nyt täytetty epäpätevillä sopimuspalomiehillä, jotta minimipalvelu turvattaisiin.

Uusia virkoja on tullut täytettäväksi etenkin työtuomioistuimen (TT) viimevuotisen ennakkopäätöksen takia. Se tulkitsi varallaolon työajaksi. Myös Kainuussa muilla kuin Kajaanin palolaitoksella päämallina oli tuolloin se, että työaika oli päivisin ja illat ja yöt olivat varallaoloa kotona. Näilläkin asemilla otettiin käyttöön Kajaanissa käytössä ollut malli: työaika on 24 tuntia, jonka jälkeen on kolme päivää vapaata. Tämä kasvatti palomiehen virkoja 34:llä jo aiempien avoinna olevien lisäksi.

Rekrytointeja hoitavan palopäällikkö Jorma Pikkaraisen mukaan läheskään kaikkia ei ole saatu täytetyksi ja lisäksi jo valittuja on lähtenyt muualle. Yksi syy on palkkaus. Pohjoisessa korkeinta tehtäväkohtaista palkkaa maksaa Lappi.

Suomen pelastusalan ammattilaisten SPAL:n vertailun mukaan koko maassa palomiehen alimman ja korkeimman tehtäväkohtaisen kuukausipalkan välinen ero on noin 300 euroa. Pikkaraisen mukaan Lapin pelastuslaitoksen palkkaohjelma on näkynyt siirtymisinä Kainuusta Lappiin.

"Viimeiset puolenkymmentä lähtöä on ollut aika suoraan palkan vuoksi."

– Esimerkiksi Oulusta on sama matka Kainuuseen kuin Lappiin. Viimeiset puolenkymmentä lähtöä on ollut aika suoraan palkan vuoksi.

Kajaanin kaupunki on katsonut, että mahdolliset palkkojen korotukset Kaipessa ovat ensi vuonna aloittavan Kainuun hyvinvointialueen harkinnassa.

Kaipen virkoihin valituista noin 60 prosenttia ottaa sen vastaan – loput ovat esimerkiksi päässeet muuallekin – ja samaan aikaan poistuma on ollut 30 prosenttia koko operatiivisesta henkilöstöstä. Osuudet on laskettu viime vuoden alusta alkaen.

Palopäällikkö Jorma Pikkarainen sanoo, että palkan lisäksi elämäntilanne ja kotiseutu painavat paikkojen haussa. Kuva: Jussi Pohjavirta

Myös elämäntilanne ja kotiseutu painavat ratkaisuissa. Kaipella työskentelevistä osa asuu Oulun ja etenkin Kuopion ympäristössä.

– Joitakin Kainuuseen muuttajia on ollut, mutta hyvin harva muuttaa, jos ei ole ollut muita siteitä. Yksi työntekijämme muutti etelästä Pohjois-Savoon, Pikkarainen kertoo.

Koronapandemia tuo lisäpulmia

Koronapandemia tuo lisäpulmia vuorojärjestelyihin. Pikkaraisen mukaan tilanteessa syntyy väistämättä ylitöitä, mutta pienimmän riskin alueilta voi tarvittaessa siirtää työvoimaa muille alueille.

– Totta kai ylläpidetään minimivahvuutta. Yksiköt täydentyvät sopimuspalomiehillä, joita on vielä kunnilla. Alueet eivät jää oman onnensa nojaan, mutta tässä tilanteessa pitää pelata sillä mitä löytyy.

Pienimmän riskin alueisiin kuuluvat Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi ja Vuolijoki.

Lisäpaineita koko maassa tulee eläköitymisestä. Kilpailu alueiden välillä kasvaa, eivätkä nykyiset koulutusmäärät täytä vajetta. Pikkarainen toivoo, että jatkossa ratkaisuissa painaisivat nykyistä enemmän Kaipen edut.

"Olemme pieni ja ketterä pelastuslaitos, kaikki tuntevat toisensa."

– Olemme pieni ja ketterä pelastuslaitos, kaikki tuntevat toisensa ja meillä yksittäinenkin henkilö saa äänensä kuulumaan. Olemme myös koulutusmyönteisiä.

Kaipesta lähdetäänkin tällä viikolla ensi kertaa rekrytoimaan kesäväkeä suoraan oppilaitoksesta.