Kotimaa

Poliisi keskittää tänä vuonna liikennevalvontaa nuorten kuolonkolarien ja loukkaantumisten estämiseen

Poliisin liikennevalvonnalla on tänä vuonna tuttu, mutta yhä liiankin ajankohtainen teema: nuoret.

Tavoitteena on erityisesti vähentää nuorten liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Nyt melkein 50 iältään 15–24-vuotiasta menehtyy erilaisissa kolareissa joka vuosi. Heidän määränsä on pysynyt käytännössä ennallaan jo toistakymmentä vuotta.

Nuorimmat ajokortti-ikäiset eli 18–24-vuotiaat ovat mukana joka kuudennessa moottoriajoneuvo-onnettomuudessa. Erityisessä vaarassa ovat juuri kortin saaneet 18–19-vuotiaat – he aiheuttavat peräti neljä kuudesta kuolonkolarista.

– Nuorten liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on pysähtynyt paikalleen, kiteyttää poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen Poliisihallituksesta.

Hän muistuttaa ikävästä ilmiöstä: nuoren ylinopeus, päihteiden käyttö tai tieltä ulos suistuminen ovat usein seurauksia sellaisista juurisyistä, joihin ainakaan poliisi ei pysty riittävästi vaikuttamaan.

Puhalluksissa kiri päällä

Pasi Rissanen kertoi poliisin liikennevalvonnan suoritteista ja suunnitelmista Liikenneturvan tiedotusalan neuvottelukunnan jäsenille järjestetyssä tapaamisessa. Yksi huoli nousi tilaisuudessa yli muiden: liikennevalvonnan nykyinen taso.

Rissanen myönsi, että poliisin muut työpaineet, Ukrainan sota ja pakolaiset sekä korona-ajan rajoitukset ovat heikentäneet liikennevalvonnan tasoa.

Esimerkiksi puhallutusten ja huumepikatestien määrä laski vuonna 2021 noin 345 000:een, kun luku ennen koronaa oli yli miljoona. Viime kesän alussa kokonaismäärä oli noussut vasta puoleen miljoonaan.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät viime vuonna 664 tapauksella, mutta niitä oli silti enemmän kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Samoin laskivat rattijuopumusrikosten ja liikenteen huumetapausten määrät, mutta se voi kertoa myös vähentyneestä valvonnasta.

– Puhallusratsioissa kiinni jää varsin harva kuljettaja. Enemmistö kärähtää yhä yksittäisen poliisipartion aktiivisen puuttumisen seurauksena, Rissanen huomauttaa.

– Pidän silti näkyviä ja julkisia ratsioita hyvin tärkeinä. Niillä on merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus.

121 henkilön vajaus

Rissasen mukaan juuri rattis- ja huumetapaukset kuten myös käryt vaarallisista ajotavoista ovat tyypillisesti niitä rikoksia, jotka perustuvat poliisin aktiiviseen ja näkyvään liikennevalvontaan. Siksi sen resursseista on huolehdittava.

Suomessa on virassa nyt noin 7 500 poliisia. Tavoite on ainakin 8 200 koppalakkia ja noin 1,6 miljardin määrärahataso poliisitoimelle kahdeksan vuoden aikana. Nyt rahaa on vajaa miljardi vuodessa. Korotuksella ja uusien siviilihenkilöiden palkkaamisella korjattaisiin räikeimmät työvoimapuutteet.

Lähtötilanne on karu, sillä kuuden viime vuoden aikana liikennevalvontaan kohdennetut poliisin voimavarat ovat vähentyneet 22 prosenttia. Toisella tavalla mitaten se on 121 henkilötyövuoden vajaus.

Viime vuonna liikennevalvontaan käytettiin 426 poliisin vuosittainen työpanos.

– Valvonnan määrä on säilytettävä mahdollisimman korkealla tasolla. Se pitää kiinnijäämisriskiä yllä.

Rissanen muistuttaa, että kenestä tahansa poliisista ei ole liikenteen valvojaksi. Työ vaatii hyvää silmää, taktista osaamista ja erikoistietoa, varsinkin raskaan liikenteen kuljetusten ja ajoneuvokaluston puolella.

Poliisia provosoidaan

Poliisia huolettaa yhä kovemmaksi ja monimuotoisemmaksi muuttuva rikollisuus, joka kaiken lisäksi kansainvälistyy ja etsiytyy entistä selvemmin verkkoympäristöön. Liikenteeseen vaikuttaa suoraan kasvava huumerikollisuus, joka tuottaa erilaisia häiriöitä ja lisää moniongelmaisten nuorten pahoinvointia.

Uusi ajokorttilaki oli sallimassa B-luokan ajokortin käytännössä kaikille 17 vuotta täyttäneille. Seurauksena pelättiin, että uudistus pahimmillaan lisäisi riskikäyttäytymistä ja kovia ylinopeuksia. Ajokorttilakiehdotus ei kuitenkaan mennyt nyt päättyvällä hallituskaudella läpi, joten ehdotus raukesi.

Näin ollen ajokorttia ei olla sallimassa kaikille 17-vuotiaille, mutta ajokortti voidaan edelleen myöntää heille poikkeusluvalla.

Poliisin pitäisi kyetä lisäämään nuorissa tunnetta kiinnijäämisen riskistä.

– Kokoontumisajot kuten mopomiitit ja erilaiset cruising-tapahtumat ovat lisääntyneet. Paikalla voi olla kerralla yli tuhatkin ihmistä. Meille haasteena on, että niistä ei juuri etukäteen ilmoitella poliisille, Rissanen sanoo.

Hän pitää hyvin vakavana sitä, että nuorison kokoontumisajot ovat muuttuneet yhä selvemmin viranomaisvastaisiksi. Poliisia ärsytetään huutelemalla ja provosoimalla jopa takaa-ajoihin. Tarvittaessa poliisi voi käskyttää tällaisen tapahtuman lopetettavaksi, mutta sen valvominen vaatii paljon aikaa ja resursseja.

– Kokoontumisajot eivät ole enää vain liikenneturvallisuusasia, vaan laajemmin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä ilmiö, poliisiylitarkastaja kiteyttää.

Olisiko näistä apua?

Pasi Rissasen kanssa tapaamiseen osallistunut poliisitarkastaja Heikki Kallio nimeää pyydettäessä kolme keinoa, joilla liikenneturvallisuutta voitaisiin tehostaa nopeasti ja tehokkaasti ilman poliisien määrän ja resurssien kasvattamistakin:

– Toiveeni oli, että tieliikennelaki voisi uudistua niin kuin se oli jo vähällä tehdä, eli kameravalvonnassa ei tarvitsisi tunnistaa ajoneuvon kuljettajaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi niin sanottua haltijavastuuta eli ajoneuvon omistaja olisi aina vastuussa myös sen luvattomasta käytöstä ja näin ollen myös seurauksista.

– Alkolukko pakolliseksi kaikille tai ainakin rattijuopumuksesta tuomituille. Kolmas keinoni olisi nopeudenrajoitin autoihin ja prätkiin.

Varo näitä neljää virhettä, jotka tappavat motoristeja

Ajokauden alku tuo motoristit takaisin teille. Lähtijästä ja asenteesta riippuu, palataanko liikenteeseen keväthorteessa ja taidot ruosteessa vai mieli kirkkaana ja valmiina uusiin, mutta turvallisiin koitoksiin.

Suomessa menehtyy kolareissa keskimäärin parikymmentä motoristia vuodessa. Viime vuosina yli puolet heistä ovat olleet yli 35-vuotiaita.

Uusien myönnettyjen moottoripyöräkorttien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Suomessa kaikki liikenteen kuolonkolarit tutkitaan. Viimeksi motoristien kolareita on tutkittu 96 kappaletta noin 15 vuoden ajalta. Ne paljastavat selkeästi, mitkä ovat kohtalokkaiden kolarien perussyyt:

1. Suistuminen vauhdilla

Eniten eli 29 prosenttia kolareista tapahtui, kun ajonopeus oli liian suuri kuljettajan taitoihin ja/tai liikennetilanteeseen nähden. Hallinta menetettiin usein jarrutuksessa, ja pyörä ajautui ulos tieltä tavallisesti kaarteessa.

Tällainen kolari ajetaan usein mutkaisella tiellä. Ulosajo voi yllättää yhtä helposti kokeneen kuin kokemattomankin kuljettajan. Hallinnan menetykseen voi riittää esimerkiksi äkillinen väistö tai irtosora tiellä.

2. Aito vahinko

Lähes yhtä iso osuus kolareista (27 prosenttia) ajettiin isoilla teillä, jolloin kova nopeus pahentaa seurauksia. Turmaan joutuneet motoristit ovat tavallisesti hieman iäkkäämpiä tai kokeneita kuljettajia.

Kahdessa tapauksessa kolmesta varsinainen aiheuttaja on vastapuoli tai hirvieläin. Joka kolmas kolareista ajetaan risteyksissä.

3. Päihtymys suistaa

Melkein joka neljäs kuolonkolari (23 prosenttia) on suistumisia, joissa kuljettaja on humalassa ja/tai huumeiden vaikutuksen alainen. Tällaiset turmat uhkaavat niin kokeneita kuin noviisikuskejakin.

Veren alkoholipitoisuus on tyypillisesti yli törkeän rattijuopumuksen rajan eli enemmän kuin 1,2 promillea. Yli puolessa tapauksista veressä oli huumeita. Kolarit ajetaan usein poikkeuksellisen kovilla vauhdeilla, mikä kertoo itsekritiikin ja -hillinnän pettämisestä.

4. Poikkeava toiminta

Joka 5. kolarissa motoristin oma toiminta heikensi motoristin sekä vastapuolen mahdollisuuksia toimia oikein. Usein motoristi käyttäytyi tavalla, joka ei sovi normaaliin liikenteeseen.

Perussynti on tilanteeseen ja muihin liikkujiin nähden liian kova ajonopeus. Pääasiallinen aiheuttaja voi olla motoristi itse, mutta myös vastapuoli. Vajaa puolet kaahareista on kokeneita motoristeja.

Luokittelun ulkopuolelle jäi viisi onnettomuutta, jotka eivät sopineet mihinkään neljään luokkaan.

Moottoripyöräily on tunnetusti riittävän haastavaa vesiselvällekin kuljettajalle. Mahdollisuudet kompensoida yllättäviä tilanteita pienenevät aina, jos pyörällä kiihdytellään voimakkaasti tai paahdetaan kahva pohjassa.

"Pienikin tarkkaamattomuus voi johtaa hallinnan menetykseen”, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen tiedotteessa. ”Liikenteessä on aina yllätyksiä kokeneellekin motoristille, eikä siellä ole turvavyöhykkeitä tai pehmusteita.”

Edit. 5.5. klo 15.00: korjattu virhe. Jutussa sanottiin aiemmin, että uusi ajokorttilaki on sallimassa B-luokan ajokortin käytännössä kaikille 17 vuotta täyttäneille. Ajokorttilakiehdotus ei kuitenkaan mennyt nyt päättyvällä hallituskaudella läpi, joten ehdotus raukesi. Näin ollen ajokorttia ei olla sallimassa kaikille 17-vuotiaille, mutta ajokortti voidaan edelleen myöntää heille poikkeusluvalla.