Mielipiteet

Puheenvuoro: Pieni suuri Kuhmo – Markku Nieminen ja Sari Rusanen Kuhmosta muistuttavat, että kuntien arvioiminen tilastojen perusteella vie harhaan

Markku Nieminen on Juminkeko-säätiön puheenjohtaja ja Sari Rusanen Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja.

Kainuun Sanomien pääkirjoituksessa (21.4.) viitataan tuoreeseen Eriarvoisuuksien Suomi -raporttiin, joka ehdottaa kuntien palvelujen eriyttämistä siten, että heikoimpaan luokkaan arvioitujen ei tarvitsisi tarjota samoja palveluja kuin "hyvinvointi-Suomen" kuntien. Asia on ollut ilmassa mediassa vastaavien "tutkimusten" perusteella jo aiemminkin, hiljattain myös Suomen Kuvalehdessä , joka ansaitsee kiitoksen siitä, että se on tehnyt eläväksi hokeman: Vale – emävale – tilasto.

Lehden numerossa 11/2021 kuntia rankataan tilastollisten lukujen perusteella huippukunnista rupusakkiin. Kuhmo on tuossa arvioinnissa pudotettu heikoimman viidenneksen loppupäähän. Meitä kuhmolaisia tämä hymyilyttää, kuten varmasti monia Suomen Kuvalehden lukijoitakin. Heistä valtaosa kun on vieraillut Kuhmossa, ei kauhistelemassa sen surkeutta, vaan nauttimassa jostain sellaisesta, mitä heidän omat viiden tähden kuntansa eivät kykene tarjoamaan.

Vaikka tilastot tekisivät Kuhmosta tuppukylän, siitä huolimatta se on kansainvälisen mittapuunkin mukaan hyvin elävä kulttuurikaupunki. Jo 50. vuoden aikana järjestetty Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on alansa ehdoton ykkönen koko maailman mittakaavassa. Kuhmo on Kalevala-keskuksensa Juminkeon toiminnan kautta saanut Unescon kirjallisuuskaupunkistatuksen. Suomesta vain kaksi kaupunkia on hyväksytty Unescon Luovien kaupunkien ohjelmaan, Kuhmon lisäksi Helsinki design-kaupunkina.

Kuhmon kulttuurielämä on erittäin rikasta. Kuhmon Kamarimusiikin lisäksi Kuhmossa ja lähialueilla soi myös runolauluun ja muuhun arkaaisen musiikkiin erikoistunut Sommelo-festivaali. Kuhmon Musiikkiopisto on kasvattanut lukuisan määrän eri genreihin lukeutuvia menestyneitä muusikkoja. Runolaulu-Akatemia järjestää alan tutkimusta ja kansainvälisiä seminaareja. Kuhmo-talo, jonka loistava-akustisessa Lentua-salissa viihtyvät niin klassisen kuin viihdemusiikinkin taiteilijat ja yleisö, on luokiteltu Suomen toimivimpien ja käyttöasteeltaan tehokkaimpien kulttuuritalojen joukkoon Suomessa.

Musiikkifestivaalit ja Juminkeko eivät toimi vain omassa kaupungissa, vaan vievät tapahtumia ja toimintoja niin lähikuntiin kuin myös laajemmalle. Konsertteja on järjestetty eri puolilla maailmaa. Kuhmon Kamarimusiikin vaikutus suomalaisten muusikkojen nousulle kansainväliseen eliittiin on korvaamaton.

Juminkeko on Kalevalaan liittyvän toimintansa lisäksi vaikuttanut uusien eeposten syntyyn lähisukukansoille, mutta myös maapallon toiselle puolen Vietnamiin. Se on ollut keskeisessä asemassa Vienan runokylien elvytystoiminnassa ja Karjalan tasavallan kantakansoja edustavien etnokulttuurikeskusten verkoston luomisessa. Sen arkistoon on tallennettu ainutlaatuinen aineisto suullista perinnettä, jolla on suora yhteys vuosisatojen takaisiin suomalaisen kulttuurin juuriin.

Kuhmo on vähän väliä esillä kansainvälisissä televisiossa nähtävissä olevissa luontodokumenteissa. Kuhmolaisia karhuja, susia ja ahmoja voivat matkailijat nähdä myös elävinä luonnossa. Paitsi että Kuhmossa asuu joukko luontokuvaajiemme parhaimmistoa, he järjestävät yritystensä kautta vierailijoille katselu- ja kuvausmahdollisuuksia.

Kuhmo siis antaa ulospäin osaamistaan ja sen kautta myös herättää kiinnostusta. Ei ole sattumaa, että Kuhmoon on viime vuosien aikana muuttanut asumaan kirjailijoita ja musiikin huippuosaajia, kuten nuoria eurooppalaisen uuden musiikin kuumimpia säveltäjänimiä ja vielä esiintyvä maailmanmusiikin veteraani. Täällä asuu myös tekstiilitaiteemme grand old woman. Täältä ovat hakeneet innoitustaan suomalaisen elokuvan kansainvälisesti menestyneet ohjaajanaiset sekä sarjakuvataiteemme uudistajat.

Kuhmossa omiin vahvuuksiin ja kestävään kehitykseen pohjautuvan kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen on pitemmällä kuin muualla Suomessa. Täällä on kulttuurin lisäksi vanhaa metsää, vapaita koskia sekä hiljaisuutta ja ennen kaikkea täällä osataan tehdä yhteistyötä. Sitä on myös kulttuuritoimijoiden ja paikkakunnan yrittäjien kesken. Paitsi kulttuuristaan Kuhmo tullaan lähivuosina tuntemaan puurakentamisen osaamisestaan. Näyttöjä siihen on jo nyt. Kuhmo varsin pitkälti noudattaa YK:n Agenda 2030 -tavoitteita.

Me täällä Kuhmossa emme vastusta sitä, että viiden tähden kuntien välisiä ratoja kunnostetaan niin, että matka-aika lyhenee muutaman minuutin. Vielä tyytyväisempiä olisimme, jos raideliikennettä kehitettäisiin myös siten, että Nurmeksesta jatkettaisiin rataa Kuhmoon asti, jotta hiiltä sitovia puutuotteittamme voitaisiin ilmastoystävällisesti kuljettaa etelän keskuksiin ja satamiin sekä että matkailijat pääsisivät kulkemaan tänne yhdellä kulkuneuvolla kuulemaan, näkemään ja kokemaan.

Kuhmo ei siis ole kuihtuva seutukaupunki, vaan kulttuurin ja osaamisen innovaatiokeskus. Sen yhteen tähteen mahtuvat toisten viisi tähteä. Kuhmo tunnetaan koko sivistyneessä maailmassa. Kuhmolaisilla kulttuuritoimijoilla on sekä maltillisia että hullunrohkeita suunnitelmia Kuhmon kansallisen ja kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseksi koko Suomen hyväksi.

Suomen hallitus tekisi viisaasti, jos varaisi 100 miljoonaa euroa EU:n koronaelvytyspaketista Kuhmon kehittämiseen, niin ettei sitä jaettaisi EU:n, valtion tai kunnallisen byrokratian ahtaiden luukkujen kautta, vaan suoraan toimijoille siten, että jokin tutkimuslaitos saisi seurata varojen käyttöä ja tehdä arvioita, miten panostus vaikuttaa Kuhmon, Kainuun ja koko Suomen tulevaisuuteen. Toiset 100 miljoonaa voisi antaa sähköisen Nurmes-Kuhmo-rataosuuden suunnitteluun ja toteuttamisen aloittamiseen.

Pitkälle ajattelevien investorien kannattaisi sijoittaa nyt kulttuurin, luonnon ja hiljaisuuden Kuhmoon, sillä paluu pandemiaa edeltäneeseen todellisuuteen ei välttämättä toteudu kaikkialla Suomessakaan. Sen sijaan Kuhmo pinta-alaltaan maailman suurimpiin kaupunkeihin kuuluvana, mutta harvaan asuttuna pystyy tarjoamaan tilaa, puhdasta ilmaa ja kaikin puolin turvallisen ympäristön niin omille asukkailleen kuin vierailijoillekin.

Pitkällä tähtäimellä Kuhmon tulevaisuus näyttää paremmalta kuin ruuhka-Suomen kasvukeskusten – ja täällä elävät ne kaikkien ihmettelemät maailman onnellisimmat ihmiset.