Mielipiteet

Puhenvuoro: Taantuma näkyy Kainuussakin – osaajista silti suuri pula

Elinkeinoelämän tilanne on Kainuussa haastava muun maan tavoin eikä muutosta parempaan ennakoida seuraavan vuoden aikana. Etenkin rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on heikko, mikä heijastuu myös palveluiden kysyntään.

Tämä näkyy työttömyystilanteessakin ja lokakuussa työttömyys nousi 2 prosenttia vuoden takaisesta. Taustalla on lomautusten määrän kasvu, ja lähikuukausina työttömyys todennäköisesti lisääntyy edelleen.

Merkittävää nousua ei onneksi ole odotettavissa ja edelleen Kainuun työttömyystilanne on maan parhaimpien joukossa.

Työvoiman kysyntäkin on hiipunut ja luultavasti jatkuu matalana lähikuukausina. Tämä ei kuitenkaan muuta Kainuun suurta haastetta, osaajapulaa. Ammattibarometrin korvanneessa uudessa Työvoimabarometrissa arvioidaan alueiden työvoima- ja osaamistarpeita. Kainuussa on monia ammatteja, joissa yksinkertaisesti ei ole hakijoita yhtä paljoa kuin avoimia työpaikkoja.

Työvoimapulaa on erityisesti sote-, ICT-, metalli- ja metsäaloilla. Yksittäisissä ammateissa kovin pula on lisäksi opettajista ja siivoojista.

Kuten useimmilla muillakin alueilla Kainuussa tärkein osaajapulan taustalla oleva syy on kohtaanto-ongelma. Monissa ammateissa on siis samaan aikaan niin avoimia työpaikkoja kuin työnhakijoitakin, mutta ne eivät kohtaa toisiaan. Taustalla on laajasti erilaisia syitä, kuten työvoiman heikko liikkuvuus, kannustinloukut, matala palkkataso, lyhytkestoiset ja osa-aikaiset työsuhteet sekä yleistynyt vuokratyö.

Tärkein syy on kuitenkin, ettei työvoiman osaaminen monelta osin vastaa nykyajan työelämän vaatimuksia. Tähän vaikuttavat maakunnan koulutusmahdollisuuksien rajallisuus sekä yliopistotasoisen koulutuksen vähäisyys.

Työnhakijoiden, työssä olevien ja yrittäjien osaamisen kehittäminen sekä koulutustarjonnan monipuolistaminen on elintärkeää osaavan työvoiman riittävyyden ja yritysten kehittymisen kannalta. Osaamistarpeiden ennakointiin on panostettu vahvasti, ja koulutusta kehitetään yhteistyössä yrityselämän kanssa, jotta yritysten muuttuviin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Työpaikoilla oppiminen on ollut jo pitkään tärkeää.

Lisäksi tulee parantaa kovimmasta työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoimaa ja kv-opiskelijoiden työllistymistä alueelle. Työnantajien rekrytointi- sekä työnantajaosaamisen kehittäminenkin on tärkeää ja palkan tulee vastata työn vaativuutta – yksityisen sektorin palkkataso on Kainuussa maan matalin. Monien työnantajien odotusten vastavalmistuneiden osaamisesta tulisi olla realistisempia.

On välttämätöntä toteuttaa uudistuksia myös valtakunnallisella tasolla. Tämä sisältää muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuuden helpottamisen, työn vastaanottamiseen liittyvien kannustinloukkujen poistamisen sekä työurien pidentämisen.

On silti selvää, ettei Kainuun väestömäärä riitä vastaamaan työvoimatarpeeseen, ja pula työntekijöistä pahenee entisestään tulevina vuosina. Kymmenen viime vuoden aikana maakunnan työikäisten määrä on pudonnut lähes viidesosan ja väestöennusteen mukaan se laskee edelleen viidesosan vuoteen 2040.

Mikäli ennuste toteutuu, työllisyysasteen pitäisi nousta nykyisestä noin 70 prosentista lähes 84 prosenttiin vuonna 2040, jotta työllisten määrä pysyisi nykytasolla.

Pelkästään kotimaisella työvoimalla ei ratkaista haasteita vastaisuudessakaan, varsinkin kun suurimmassa osassa muutakin maata työikäisten määrä vähenee ja osaavasta työvoimasta on kova pula. Maahanmuuton huomattava lisääminen on välttämätöntä, ja maahanmuuttajat tulisi myös saada jäämään maakuntaan nykyistä pysyvämmin.

Lisätietoa Kainuun tilanteesta löytyy Alueellisista kehitysnäkymistä osoitteesta www.tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat sekä Työvoimabarometrista osoitteesta www.tyovoimabarometri.fi.

Atte Laitinen on Kainuun ely-keskuksen työvoima-asiantuntija.