Kotimaa

Saimaalla syntyi laskentahistorian suurin määrä saimaannorpan kuutteja

Saimaalla syntyi tänä vuonna laskentahistorian suurin määrä kuutteja, yhteensä sata, kertoo Metsähallitus.

Sen mukaan kulunut talvi oli edellistalven tapaan runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle. Poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi, viime vuoden tapaan.

Syntyneiden kuuttien määrä saattaa tarkentua vielä syksyllä kanta-arvion yhteydessä.

– Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila tiedotteessa.

Auttilan mukaan kahden lumisen talven lisäksi kuuttien määrään vaikuttavat todennäköisesti myös viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet. Niiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi.

Joka viides kuutti syntyi apukinoksiin. Nykyisin saimaannorpan pesintäalueille tehdään joka vuosi alkutalvesta apukinoksia, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei voi ennustaa.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Saimaan vesissä elää noin 440 yksilöä.

Esimerkiksi katiskat ovat norpille turvallisia

Laskennan perusteella kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, missä norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Pihlajavedellä havaittiin tämän vuoden sadasta kuutista 43. Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla sekä kannan koko että kuuttien määrä on lisääntynyt, Metsähallitus kertoo.

– Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, sanoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen tiedotteessa.

Norppien kannalta turvallisia pyydyksiä ovat muun muassa katiskat, joiden nielu ei venymälläkään ylitä 15:tä senttimetriä. Lisäksi voi käyttää norpille turvalliseksi muokattuja rysiä.