Paikallisuutiset

Selvitys: Poliisin voimavarat ovat keskittyneet taajamiin haja-asutusalueiden kustannuksella

Poliisin voimavarat ovat vuosien saatossa keskittyneet kaupunkeihin ja taajamiin niin, että poliisin palvelutaso hälytys- ja valvontatehtävissä on heikentynyt harvaan asutuilla alueilla, arvioidaan sisäministeriön torstaina julkistetussa selvityksessä.

Poliisin resurssit näkyvät selvityksen mukaan myös perusrikostutkinnassa, jossa tutkinta-ajat ovat pidentyneet ja rikosten selvitystasot laskeneet. Poliisi on kuitenkin kyennyt selvittämään varsin hyvin vakavimmat, kuten henkeen ja terveyteen, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuvat rikokset, raportissa arvioidaan.

Selvityshenkilönä toimi Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä varatuomari Juhapekka Ristola ja asiantuntijana apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.

Hyödyllistä voisi selvityksen perusteella olla se, että koko poliisihallinto järjestettäisiin yhden uuden poliisiviraston alaisuuteen. Viraston alla toimisivat tällöin poliisin ylijohto, sisäiset tukipalvelut, operatiiviset poliisialueet sekä keskusrikospoliisi (KRP) ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Lisäksi sisäministeriön selvityksessä esitetään, että poliisin määrärahat tulisi kahdeksan vuoden kuluessa nostaa vastaavalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, koska se helpottaisi suunnittelua ja tulosohjausta.

Raportin mukaan Suomessa poliisille osoitettiin viime vuonna 176 euroa asukasta kohti, kun Ruotsissa vastaava luku oli 290 euroa.

– Jos Suomen poliisin budjetti vastaisi Ruotsia, se olisi 1,6 miljardia euroa, ei 0,97 miljardia euroa.

Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten poliisin viimeisin hallintorakenneuudistus, niin sanottu PORA III, on toteutunut. PORA III toteutettiin 2010-luvun alkupuolella. Sen yhteydessä lakkautettiin muun muassa liikkuva poliisi ja muodostettiin nykyiset poliisilaitokset.

Selvityksessä arvioidaan, että nykyiset poliisilaitokset ovat järjestyneet tavalla, joka ei takaa poliisin toimintamahdollisuuksia yhtä tasapuolisesti kaikkialle.

Sisäministeriön selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös kansalaisten luottamusta poliisiin rakenneuudistuksen aikana. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän selvityksen perusteella suomalaisten perinteisesti korkea luottamus poliisiin säilyi halki 2010-luvun.

Sen sijaan kansalaisten kokemukset poliisista muuttuivat kielteisiksi, jos he joutuivat itse tekemisiin poliisin tai poliisin palveluiden kanssa.