Kotimaa
Seuraavatko viinit vahvoja oluita ja siidereitä ruokakauppoihin? Asiantuntijan mielestä hallitusohjelmassa on paha ristiriita
Alkoholin saatavuus vapautuu ja haittojen hoito vaikeutuu. Tästä on huolissaan A-klinikkasäätiön vt. toimitusjohtaja Hanna Paikkala ennakkotietoja tulevasta hallitusohjelmasta tutkiessaan.
Hänen mielestään näyttää siltä, että alkoholin aiheuttamia haittoja ei jatkossa huomioida niin vahvasti kuin tähän mennessä. Tällä hän tarkoittaa muun muassa sitä, miten hallitus toteuttaa riippumattoman selvityksen alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM).
Tulevasta hallitusohjelmasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa hallitus ei muuttaisi.
Tulevassa hallitusohjelmassa nykyisessä alkoholilaissa määritelty vähittäismyyntilupa laajenee enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia, kuten oluita, siidereitä ja viinejä.
Prosenttirajan nostamisen jatkoksi Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiinnostunut viinien tuomisesta ruokakauppoihin, sillä puoliväliriiheen mennessä STM ja TEM tekevät yhteistyössä selvityksen 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.
STT kertoi keskiviikkona, että STM toimitti hallitusneuvotteluihin useita asiakirjoja, joissa alkoholin myynnin merkittävälle vapauttamiselle ei lämmetty. Ministeriön mukaan alkoholin saatavuuden merkittävä lisääminen lisää kaiken saatavilla olevan tiedon mukaan myös alkoholihaittoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
STM:n mielestä tällaiset päätökset ovat monin tavoin ristiriidassa väestön terveyttä ja julkisen talouden sopeuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Ministeriön mukaan alkoholi vaikuttaa kielteisesti kansantalouteen sekä väestön terveyteen ja toimintakykyyn, heikentää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä kuormittaa merkittävästi sote-palveluita, pelastustoimea ja poliisia.
Alku vielä vahvemmille juomille?
Ruokakaupoissa myytävän alkoholin enimmäisprosentin nouseminen kahdeksaan ei Hanna Paikkalan mielestä ole vielä merkittävä muutos, mutta kirjaus 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisen selvittämisestä tarkoittaakin jo selvää vahvempien alkoholijuomien saatavuuden paranemista.
– Se ei tuo helpotusta isoon yhteiskunnalliseen ongelmaan, Paikkala viittaa riippuvuusongelmiin.
Hallitus haluaa uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan.
– Ovatko Suomi ja suomalaiset valmiita siihen, Paikkala kysyy ja muistuttaa, miten nuorten vähentyneestä alkoholin käytöstä huolimatta Suomessa on edelleen iso joukko riskikuluttajia, kuten eläkkeelle siirtyviä suurten ikäluokkien ihmisiä.
– Kyllä jossain vaiheessa, mutta muutos on hidasta, hän kertoo oman vastauksensa.
Toisille elintarvike, toisille riippuvuuksia aiheuttava aine
Hallitusohjelmassa alkoholin etämyyntiä koskevaa tulkintaa selkiytetään siten, että suomalaisilla on oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Alkoholin verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit tulevat mahdollisiksi myös Alkolle ja kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille kuitenkin niin, että ikärajavalvonta turvataan.
Paikkala näkee myös verkkokaupan muutokset saatavuuteen liittyvänä asiana. Hänen mielestään valvonnassa on onnistuttava hyvin, jotta muutokset eivät helpota esimerkiksi mahdollisuuksia välittää alkoholia alaikäisille.
– Toisille alkoholi on elintarvike. Meille se on riippuvuuksia aiheuttava aine, Paikkala korostaa.
Huhtikuussa A-klinikkasäätiö sekä 53 muuta järjestöä allekirjoittivat vetoomuksen, jonka mukaan nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta. Järjestöt esittivät kysymyksen, mitä ongelmaa alkoholin saatavuuden lisäämisellä ruokakauppoihin ja kioskeihin ratkaistaan.
Millaisia vastauksia tähän on saatu?
Hanna Paikkalan mukaan ei minkäänlaista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden samanaikainen leikkaaminen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että yhtä aikaa tapahtuu kaksi asiaa: alkoholin saatavuus paranee, mutta toisaalta hoitoon pääseminen hankaloituu. Hän toivoo, ettei kolmanneksi tule päätöstä leikata järjestöjen avustuksia, mikä hankaloittaisi kolmannen sektorin toimijoiden työtä ongelmien parissa.
Verkkokaupan rajoitukset kelpaavat kansalle
Paikkala pahoittelee sitä, miten alkoholikeskustelu on erittäin poliittista, ja sitä käyvät lähinnä elinkeinoelämä sekä päihdetoimijat. Näiden sijaan hänen mielestään pitäisi kysyä, mitä ihmiset haluavat.
A-klinikkasäätiön maaliskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta ei halua väkeviä alkoholijuomia ruokakauppojen valikoimiin. Tätä kannatti neljäsosa.
Alkoholin saatavuuden voimakkaan lisäämisen pelättiin lisäävän etenkin järjestyshäiriöitä, tapaturmia, sairauksia, kustannuksia yhteiskunnalle, väkivaltaa, liikenneonnettomuuksia sekä kuolemia. Näissä kaikissa yli puolet vastaajista oli täysin tai samaa mieltä haittojen lisääntymisestä.
Verkkokaupan rajoitusten säilyttämistä nykyisellään kannatti 42 ja vastusti 35 prosenttia vastaajista.
Kyselyn vastaajista 43 prosenttia kannatti Alkon aseman säilyttämistä ennallaan mutta lähes sama määrä (42 prosenttia) oli eri mieltä. Paikkala muistuttaa Alkon näkemyksestä, että jos viinit lähtevät Alkosta, sen monopoli menettää merkityksensä. Sen seurauksena taas edellytyksiä väkevien alkoholijuomien kauppana toimimiselle ei enää ole.
Päivittäistavarakauppa PTY ry ei halunnut kommentoida hallitusohjelmaa ennen sen virallista julkistamista.