Kotimaa
Silakkaa ja särkeä suuhun tonnikalan tilalle – Ministeriö esittää miljoonan euron tukea kotimaisten kalatuotteiden kehittämiseen
Yrityksille avautuvalla tuella odotetaan uusia, kuluttajien toiveisiin vastaavia tuotteita vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista. Kotimaisen kalan käyttöä on yritetty lisätä moneen kertaan, mutta nyt asenneilmasto voi olla siihen aiempaa valmiimpi.
Suomalasta silakkaa yritetään taas tuoda roimasti lisää lautasille. Ruokapöytiin pitäisi saada roimasti enemmän myös särkikaloja, pikkuahvenia, kuoretta, kilohailia ja muikkua.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää miljoonan euron rahoitusta hankkeeseen, jolla tuetaan kalanjalostusta ja kalatuotteiden kehittämistä. Rahat kohdistetaan niin sanottuihin vajaasti hyödynnettyihin kalalajeihin.
– Kyse on paljolti mielikuvista. Toivon, että kukaan ei käytä enää sanaa roskakala, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)
Noin 80 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on tuotu ulkomailta. Kyse on valtaosin tonnikalasta ja norjalaisesta lohesta, ja suomalaisten suosimat kalapuikotkin on tehty valtamerikaloista.
Korvaajia tonnikalapurkeille ja kalapuikoille
Tukea tarvitaan tuotekehitykseen, sillä kotimaisen kalan määrällinen tarjonta ei Lepän mukaan riitä. Kala olisi saatava tarjolle myös kuluttajille mieluisessa muodossa.
Lepän mukaan tästä onkin jo hyviä esimerkkejä.
– Viime aikoina onkin nähty todella hienoja uusia kalatuotteita esimerkiksi tonnikalan korvaajana, Leppä sanoo.
Ministeriö laskee rahoitusesityksensä käynnistävän 2–3 miljoonan euron hankkeet, joilla markkinoille saadaan uusia kotimaisia kalatuotteita. Enimmillään 50 prosentin tai 200 000 euron avustus tulisi tarjolle kaikenkokoisille yrityksille suurteollisuutta myöden.
– Aiemmin emme ole pystyneet rahoittamaan yritysten kehityshankkeita esimerkiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Esitys paikkaa tätä puutetta, selvittää ministeriön erityisasiantuntija Timo Halonen .
Esitys edellyttää EU-komission hyväksyntää.
Viisinkertaisesti silakkaa, kaksinkertaisesti muuta
Perjantaina lausunnoille lähtenyt asetusehdotus on osa hallitusohjelmaan kuuluvaa kotimaisen kalan edistämisohjelmaa.
Siinä tavoitteena on kotimaisen kalan käytön kaksinkertaistaminen vuoteen 2027 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että suomalaiset saataisiin lisäämään ruokavalioonsa yksi kala-annos viikossa.
Kasvu pitäisi lisäksi saada aikaan kokonaan kotimaisella luonnonkalalla sekä kasvatetulla kalalla.
– Tämä edellyttäisi esimerkiksi silakan käytön viisinkertaistamista ja muun kotimaisen kalan käytön kaksinkertaistamista, Halonen laskee.
Silakkasaalis on kotimaisissa kaloissa omaa luokkaansa, mutta vain saaliista syödään Suomessa vain neljä prosenttia. Kotimaisen kalan käyttöä halutaan lisätä vajaasti hyödynnettyjen luonnonkalojen ohella kalanviljelyllä.
– Sitä voitaisiin lisätä kolminkertaiseksi vesiympäristön suojelun tasoa vaarantamatta, erityisasiantuntija sanoo.
Tämä tarkoittaa sisävesillä niin sanottujen kiertovesilaitosten kehittämistä ja merellä kasvatuslaitosten viemistä ulkosaaristoon ja avomerelle. Lisäksi laitosten luvituksessa tähdätään ennen pitkää siihen, että lupa ei enää perustuisi kasvatetun kalan määrään, vaan päästöihin.
Pelkät tuotteet eivät riitä
Miten temppu sitten tehdään muuten kuin kalatuotteita keksimällä?
Halonen korostaa, että huomioon on otettava kokonaisuus kalastuksesta teollisuuden kautta kuluttajiin. Esimerkiksi silakkalaivasto on rakennettu kokonaan muuhun kuin elintarviketarkoituksiin.
– Kyse on ennen kaikkea laadunhallinnasta: jotta teollisuus investoisi, sen on varmistuttava raaka-aineen tasaisesta saannista ja laadusta.
Tämä taas vaatii investointeja aluksiin ja satamiin sekä tuotekehitystä erityisesti pienikokoisen silakan käyttöön. Muiden kuin silakan kohdalla tulee lisätä merkittävästi myös saalismääriä.
– Kotimaisen kalan edistämisohjelma antaa ison arvon kalastajien tekemälle työlle ja nostaa esille tarpeen tukea nuorten ja uusien kalastajien tukemista, ministeri Leppä toteaa.
Iso muutos viidessä vuodessa
Tämä ei ole lainkaan ensimmäinen kerta, kun kotimaisen kalan käyttöä yritetään lisätä joko valtiollisin tai alueellisin toimin. Nyt menestyksen mahdollisuudet ovat kuitenkin aiempaa parempia.
Kuluttajien kiinnostusta kotimaisen kalan syömiseen ovat lisänneet muun muassa innostus lähiruokaan sekä ilmasto- ja vesiensuojelukysymyksiin.
– Yhden kotimaisen kala-annoksen lisääminen vähentäisi suomalaisten keskimääräistä ruuan hiilijalanjälkeä 5–6 prosenttia. Lisäksi kalan mukana vesistöistä poistuu runsaasti ravinteita, Halonen muistuttaa.
Hän sanoo, että myötätuuli tuntuu myös teollisuudessa.
– Yritysten kanssa käymissämme keskusteluissa on ihan erilainen kiinnostus silakan ja särkikalojen uuteen käsittelyyn kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten.
Ministeriön laskelmien mukaan kotimaisen kalan käytön kaksinkertaistaminen toisi 5 000–8 000 työpaikkaa ja parin miljardin euron laskennalliset hyödyt kansanterveyteen.
UUTISEEN ON KORJATTU AVUSTUKSEN MÄÄRÄ KLO 17.55