Viihde

Suomi on perinteinen olutmaa – radiodokumentti käsittelee olutta ja mennyttä monipuolisesti

Oluen kuohuva historia

★★★★ Olut on ainakin suomalaisessa katsannossa viiniä kiinnostavampi juoma.

Kaljaa on pantu ja kumottu kurkkuihin tällä niemellä arviolta 7 000 vuoden ajan eli suurin piirtein siitä asti, kun viljaa alettiin viljellä Lempäälän Ideaparkin ja Raision Myllyn vaiheilla.

Näin ollen olutta ja mennyttä on mahdollista tarkastella monesta näkökulmasta. Paitsi historiallinen, näkökulma voi olla kulttuurillinen, taloudellinen, kaupallinen, poliittinen, terveydellinen, uskonnollinen, juridinen tai vaikkapa koominen. Oluttuvassa on tavattu pitää hauskaa

Surkuhupaisaa säätelyä ja sääntelyä

Kaikkea tätä tekee Seppo Heikkisen toimittama mainio kolmiosainen radio-ohjelma Oluen kuohuva historia .

Ensimmäisessä osassa historiantutkija Jenni Lares käy läpi olutkulttuurin varhaisvaiheita alkaen noin vuodesta 5000 eaa.

Selväksi tulee, että Suomi on perinteinen olutmaa. Esimerkiksi 1600-luvun vaiheilla kuivat kurkut lotkottivat ööliä Eppu Normaalin Baarikärpäsen lailla aina eli maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina.

Myöhempää historiaa purkavat yliopistonlehtori Hanna Kuusi , avainasiakaspäällikkö Janne Laiho sekä toimittajat Jussi Rokka ja Anikó Lehtinen .

Teollinen oluenpano käynnistyi Englannissa 1700-luvulla ja Suomessakin jo vuonna 1756, kun Helsingin Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan välimaastoon perustettiin Stora Bryggeriet.

Panimoiden kulta-aika alkoi runsaat sata vuotta myöhemmin ja päättyi kesällä 1919 kuin seinään. Syynä oli kieltolaki, jonka päätyttyä mikään ei ollut olut-Suomessa ennallaan.

Ohjelmasarjan surkuhupaisimmat esimerkit säätelystä ja sääntelystä lohkeavat aikaväliltä 1932-1995. Jälkimmäisenä vuonna keskiolut vapautui R-kioskeihin.

Yle Areena ja Yle Radio 1 25.10. klo 12.10