Kotimaa

Valtiovarainministeriön jättävä Hetemäki puolustaa hallituksen työllisyystoimien jatkoaikaa ja varoittaa pitkästä koronataistelusta

Hallituksen koronan takia tekemät menolisäykset ovat kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan väliaikaisia, kohdennettuja oikea-aikaisia. Hän myöntää Lännen Median haastattelussa, että suureen velkamäärään liittyy kuitenkin riskejä.

Helsinki

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävät jättävä Martti Hetemäki kehottaa varautumaan siihen, että koronan leviäminen jatkuu eikä mahdollinen rokotekaan poista kaikkea epävarmuutta.

– Ei hyödytä, jos laitamme pään pensaaseen, vaan pitää olla realisteja. Korona ei paljon meidän mielipiteistä välitä. On meidän omissa käsissä, miten omalla käyttäytymisellä torjumme sen etenemistä, Hetemäki sanoo Lännen Median haastattelussa.

Hetemäen mielestä koronan suuret talousvaikutukset ovat olleet yllättävämpiä kuin itse epidemia. Nyt myös ymmärretään jo paljon aiempaa paremmin se, minkä takia ne ovat suuria.

– Täytyy yrittää ymmärtää mahdollisimman paljon, mitkä ovat koronakehityksen ajurit. Minkä takia epidemia laantui kesällä ja minkä takia tartunnat ovat uudelleen lähteneet liikkeelle?

– Lisäksi pitää ymmärtää mekanismit, millä korona vaikuttaa talouteen. Mitä enemmän sitä ymmärretään, sen paremmin ratkaisut löytyvät, Hetemäki sanoo.

Mustia joutsenia

Ekonomisteille tilanne on siinä mielessä uusi, että koronan aiheuttamat reaalitalouden ongelmat eivät lähde pois millään talouspolitiikan keinolla, ennen kuin tauti saadaan nujerrettua.

– On nähty finanssikriisi, eurokriisi, maahanmuuttokriisi ja brexit ja nyt se, että tuotantoketjuja kotiutetaan ja kansainvälisen työnjaon syveneminen menee ehkä taaksepäin. Nämä ovat mustia joutsenia, niitä vain tulee.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa korostuu kyky reagoida nopeasti ongelmiin ja toipua niistä. Suomen etuna Hetemäen mukaan on se, että meillä pystytään toimeenpanemaan asioita paremmin kuin joissakin muissa maissa ja siinä maan pienuus voi olla myös etu.

Taudin leviämisen estäminen on myös talouden kannalta ensiarvoista.

– Epidemian jatkuessa yritysten varovaisuus lisääntyy. Investointeja ja uusien työntekijöiden palkkaamista lykätään ja vaarana on itseään vahvistava kierre, Hetemäki sanoo.

Hallitusta ei voi kritisoida ainakaan yhdestä asiasta

Hetemäki johti keväällä kansliapäälliköiden ryhmää, joka hahmotteli Suomen tietä ulos koronakriisistä. Hallitus on kuunnellut sen työn tuloksia tehdessään tilanteen vaatimia päätöksiä.

– Hallitusta voi kritisoida monista asioista, muttei siitä, etteikö se olisi tehnyt päätöksiä.

Hallitus elvyttää taloutta ja ottaa sen ja akuutin koronakriisin hoidon takia valtiolle miljardikaupalla lisää velkaa. Tänä vuonna valtion velka kasvaa lähes 18 miljardia euroa ja ensi vuonna talousarvioesityksen mukaan lähes 11 miljardia.

– Vaikka menolisäyksiä on helpompi tehdä kuin menosäästöjä, se ei tee menolisäyksistä tässä tilanteessa huonompaa politiikkaa, Hetemäki sanoo.

Työllisyystavoitteen lykkäys perusteltu

Budjettiriihessä hallitus pidensi tänä vuonna päätettävien työllisyystoimien toimeenpanokautta vuoteen 2029 saakka. Hetemäki ei pidä sitä pettymyksenä, vaikka oppositio syyttää hallitusta lähes täydellisestä epäonnistumisesta.

– Oli epärealistista, että ne tavoitteet, jotka oli asetettu vuoteen 2023, voitaisiin saavuttaa nykytilanteessa.

Hallitusohjelman mukaan työllisten määrää piti kasvattaa siihen mennessä 60 000:lla siitä, mihin ennusteiden mukaan muuten olisi päädytty.

– Jos hallitus olisi pitänyt siitä kiinni, se olisi johtanut helposti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät välttämättä olisi olleet kestäviä eivätkä järkeviä. On tärkeää, että niistä toimista, mitkä hallitus päättää, pystytään pitämään kiinni ja että ne ovat pysyviä.

Hallituksen koronan takia tekemiin menolisäyksiin pätee Hetemäen mukaan kolme asiaa.

– Ne ovat väliaikaisia, kohdennettuja ja oikea-aikaisia. Jos niistä aiheutuu pysyviä menoja, takana täytyy olla pysyviä tuloja. Siksi toimet, jotka muuttavat pysyvästi talouden toimintaa ja työllisyyden tasoa, ovat hirveän tärkeitä.

Suunnitelma ulottuu vuosikymmen loppuun

Hallitus linjasi budjettiriihessä julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Sen mukaan tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuosikymmenen loppuun mennessä. Se edellyttää nykytiedon mukaan julkisen talouden vahvistamista yhteensä 5 miljardilla eurolla.

Summasta yhteensä 4,5 miljardia saataisiin rakenteellisilla uudistuksilla: työllisyyden lisäämisellä, talouskasvuin edellytysten vahvistamisella, julkisen hallinnon tuottavuuden lisäämisellä ja sote-uudistuksella.

– Puoli miljardia jäisi toteutettavaksi joko menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla. Mitä enemmän rakenteellisia uudistuksia voidaan tehdä, sitä vähemmän tarvitaan perinteisiä sopeutuskeinoja.

Velanoton rajaa ei tiedetä

Hetemäki aloitti yhtäjaksoisen uransa valtiovarainministeriössä vuonna 1982. Kun kysyn, paljonko valtiolla silloin oli velkaa, hän hämmästyttää vastaamalla oikein hetken intensiivisen miettimisen jälkeen.

– Viitisen miljardia euroa. Laskin bruttokansantuoteosuuden ja arvioin, mitä bruttokansantuote oli silloin.

Ensi vuonna valtion velka nousee 135 miljardiin euroon, mikä on 73,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Hetemäki aloittaa siitä, että se, mihin palveluihin ja etuuksiin on varaa, riippuu kansantalouden kakun koosta.

– Talouden tuotannosta kerättävillä maksuilla ja veroilla rahoitetaan kaikki se hyvä, minkä julkinen sektori tuottaa kansalaisille palveluina ja etuuksina. Onko meidän tuotantopohja riittävän laaja, jotta se ottaa tulevaisuudessa huomioon myös ikärakenteen muutoksen?

Joka vuosi erääntyy suuri määrä valtion lainoja, jotka pitää uusia.

– Jokaisen lainan hankkiminen on mahdollinen tilanne, jossa voi tulla pulmia. Suomen ei tarvitse tehdä mitään väärin, mutta joku muu valtio voi jättää velkansa maksamatta.

– Sen ei tarvitse olla valtion kyky vaan halu huolehtia esimerkiksi takausvastuidensa laukeamisesta. Silloin syntyy epäluottamusta kaikkia valtioita kohtaan.

Voi myös syntyä odotuksia siitä, että pitkällä tähtäimellä inflaatio hoitaa lainat.

– Silloin valtion velan korko nousee. Tämä epävarmuus on olemassa.

Hetemäki vakuuttaa, ettei ainakaan Suomen valtio ajattele niin, että inflaatio syö lainat kuten 1970-luvulla asuntolainat.

Hetemäki sanoo, ettei kukaan tiedä, missä valtion velanoton raja kulkee.

– Mutta olemme lähempänä sitä rajaa, missä velanotto ja velan määrä alkaa olla ongelma. Suomi on yksi maista, joissa väestön ikärakenteen kehitys on hankalin. Olemme huonommassa asemassa kuin muut Pohjoismaat.

"Valtani vain asiantuntijavaltaa"

Martti Hetemäen virkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä ja valtiosihteerinä on kuvattu Suomen vaikutusvaltaisimmaksi.

– Jos on jotain vaikutusvaltaa, se on asiantuntijavaltaa. Kaikesta päätökset tekevät poliittisessa vastuussa olevat ministerit.

– Poliittiset päätökset syntyvät monien asioiden yhteisvaikutuksena. Siinä virkamiesten asiantuntijanäkemys on vain yksi tekijä, Hetemäki sanoo.

Hän kuvaa omaa rooliaan valtiovarainministeriön virkamiesjohtajana sparraajan tehtäväksi.

– Vaikka itse sanonkin, meillä on kova asiantuntijajoukko.

Hallitusten palvelija

Hetemäki ilmoitti jo vuosi sitten, ettei hän hae viisivuotista jatkokautta viralleen. Sen epäiltiin liittyvän siihen, että maahan tuli vasemmistovetoinen hallitus.

Pääministeriksi noussut Antti Rinne (sd.) oli eduskuntavaalien alla (HS 28.2.2019) julistanut vieroksuvansa sellaista ajattelua, että kamreeri sanoo, mihin rahat riittävät eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata.

– Hallituksen vaihdokseen ratkaisuni ei missään nimessä liity. Voiko se olla hyvää onnea, mutta minulle ei ole sattunut sellaista tilannetta, jossa olisin kokenut, että tätä hallitusta en voi palvella.

Hetemäki perustelee ratkaisuaan olla hakematta jatkoa muun muassa sillä, mitä oli perheelleen luvannut ja sillä, että organisaatiot tarvitsevat uudistumista.

Seuraajakysymykseen Hetemäki ei halua ottaa kantaa. Hänen virkakauttaan jatkettiin kolmeen otteeseen sen takia, ettei hallitus ole pystynyt tekemään nimitystä, ja sitten tuli vielä koronakriisi.

Enää Hetemäki ei ollut käytettävissä. Kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta vuoden loppuun on nimitetty valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen.

Hetemäki siirtyy työelämäprofessoriksi Helsingin yliopiston, Svenska handelshögskolanin ja Aalto-yliopiston yhteiseen Helsinki Graduate School of Economicsiin. Häntä kiehtoo ajatus päästä analysoimaan korona-ajan dataa, jota on saatavilla eri maista.