Koti-Kajaani

Vieraskolumni: Elämä on yhtä lataamista

Oi niitä aikoja, kun sähkölaitteet toimivat pistämällä töpseli seinään ja painamalla virtakytkintä. Nykyään kaikki pitää ladata, ennen kuin ne alkavat toimimaan.

Elämästä on tullut jännitysnäytelmä, jossa akun kesto ohjelmoi päivämme. Suunnittelemme reittimme niin, että älypuhelimen saa ladattua jossakin paikassa. Etenemme siis töpseliltä toiselle.

Kaikki ärsyttää silloin kun matkapuhelimen akku loppuu. Näkemättä jäävät uusimmat viestit ja kissavideot. Virraton kulkija jää kaiken sosiaalisen elämän ulkopuolelle.

Ladattavaa riittää. Kylpyhuoneessa sähköä imevät niin hammasharja kuin partakonekin. Rikkaimurin valot vilkkuvat sen ottaessa itseensä sähköverkosta energiaa. Ladattava otsalamppu latautuu eteisessä.

Sanomalehteä ei pysty lukemaan, jos tabletissa ei ole virtaa. Kuntoilu on täysin tyhjänpäiväistä hommaa, jos sykemittarin akku loppuu. Äänikirjoja ei voi kuunnella, jos unohdit ladata langattomat kuulokkeet.

Mökille mukaan otettava kannettava kaiutin on ilman latausta on vain turha ja painava möhkäle. Kamera ei ota kuvia, jos et ole muistanut ladata sitä. Ruoanlaitostakin tulee katastrofi, jos lihanpaistomittarissa ei ole sähköä.

Ulkovalojen osalta tekniikka on kehittynyt niin pitkälle, että ne latautuvat auringonvalosta. Niihin tulee kesällä todella paljon sähköä, mutta syksyllä ja talvella ei oikeastaan ollenkaan - silloin kuin valaisimista olisi jotain hyötyä.

Uusimpana villityksenä markkinoille ovat tulleet ladattavat autot. Niillä on ajeltava ihan kirjaimellisesti laturilta toiselle. Jännitettävää riittää, pääseekö latauksella seuraavaan latauspisteeseen. Lisäksi on huolehdittava, että kännykässä akkua riittää, sillä ilman sähköä latauksen ohjaus ei käynnisty.

Odottelenkin, milloin kuuluisa itäinen autonvalmistaja vaihtaa nimensä: Ladata.

Julkisessa liikenteessä matkakorttiin ei ladata sähköä, vaan matkoja. Tosin sekin tapahtuu latauspisteessä.

Maailmassa on aivan järjetön määrä akkuja ja lähes saman verran latureita. Olen harmitellut, miksi en lähtenyt akkualalle. Hyvän peruskysynnän lisäksi olisin myynyt akut myös kahvinkeittimiin, mikroaaltouuneihin ja vielä tärkeämpää - jos mahdollista - ladattaviin jääkaappeihin. Tiskikoneet olisin jättänyt välistä, koska niitä ladataan jo nyt astioilla.

Laturialan markkinat ovat ottaneet takapakkia, kun sama laturi alkaa käydä useampaan vempaimeen. Enää joka härvelissä ei ole mukana omaa laturia. Latausjohto sen sijaan paketista löytyy ja niitä on kertynyt joka talouteen ainakin yksi lipaston laatikollinen.

Lataustoimialalla riittää vielä kehiteltävää. Langaton lataus on jo vanha juttu, mutta kaukolatauksen ongelmaa ei ole vielä kukaan pystynyt ratkaisemaan. Sitä tarvitsisivat esimerkiksi sähkölentokoneet. Jos koneet eivät lennä Kajaaniin, voisimme latailla Kuusamon konetta sen lentäessä yli.

Kirjoittaja on kajaanilainen peltohymiötaiteilija.