Ulkomaat

Vuoristo-Karabahissa taistellaan taas verisesti – lähistöllä kulkevien putkien kautta virtaa öljyä ja maakaasua maailmalle

Vuoristo-Karabahin levottomuudet Etelä-Kaukasiassa kärjistyivät viikonlopun aikana poikkeustilan julistukseen ja joukkojen taisteluvalmiuteen Armeniassa. Samanlainen julistus oli kuultu jo aiemmin separatistijohdolta Vuoristo-Karabahissa.

Konfliktin toisen osapuolen Azerbaidzhanin maaperällä on paikoin astunut voimaan ulkonaliikkumiskielto. Uutistoimisto Reutersin mukaan maan presidentin Ilham Alijevin on määrä vahvistaa poikkeustila koko maahan.

Alueella voidaan puhua sotatilasta jo tähän mennessä raportoitujen tuhojen perusteella. Kaikki tietoja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä, mutta uutiset kertovat alasammutuista helikoptereista ja tuhotuista panssarivaunuista sekä kuolleista siviileistä.

Ihmishenkiä vaatineita yhteenottoja Armenian ja Azerbaidzhanin välillä oli jo heinäkuussa, jolloin osalliset ampuivat toisiaan tykistöillä ja kranaatinheittimillä. Tuolloin yhteenotot keskittyivät maiden välisen rajan pohjoisosaan.

1990-luvulla kymmenet tuhannet menettivät henkensä

Entisten neuvostotasavaltojen Azerbaidzhanin ja Armenian välit ovat olleet tulenarat jo pitkään. Kiistan kohteena on ollut etenkin Vuoristo-Karabahin hallinta.

Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja siirsi sen takaisin itselleen.

Näin iso osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi. Monet heistä asettuivat asumaan aivan nykyisen rajaviivan tuntumaan.

1990-luvulla käydyssä sodassa kuoli noin 30 000 ihmistä.

Itsenäiseksi julistautunut, mutta paljolti riippuvainen

Azerbaidzhan on vannonut useasti saavansa Vuoristo-Karabahin takaisin haltuunsa voimakeinoin, kun taas Armenia on sanonut puolustavansa aluetta.

Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi. Se on silti suurelta osin riippuvainen Armeniasta.

Kaspian öljyä ja maakaasua Azerbaidzhanista maailmalle kuljettavat putket kulkevat Vuoristo-Karabahin lähellä.

Armenia varoitti turvallisuusriskeistä Etelä-Kaukasuksella heinäkuussa, kun Azerbaidzhan uhkasi hyökätä Armenian ydinvoimalaan mahdollisena kostona.

Nyt käytävät yhteenotot ovat vakavimpia sitten vuoden 2016. Neuvottelut sovusta Vuoristo-Karabahissa ovat olleet jäissä vuonna 1994 laaditun tulitaukosopimuksen jälkeen.

Alueella on kerrottu asuvan noin 150 000 henkeä. Heidän valtauskontonsa on Armenian apostolinen eli ortodoksinen kirkko, kun Azerbaidzhanissa suurin osa asukkaista on muslimeja.

Lähistön mahtivaltioista Venäjä on vaatinut välitöntä tulitaukoa. Turkki on sanonut tukevansa Azerbaidzhania.

Armenian ja Turkin suhteiden taustalla väijyy ensimmäisen maailmansodan aikainen armenialaisten kansanmurha.