Kotimaa

Kokoomus arvosteli ensi vuoden budjettia: "Hallitus käyttää veronmaksajien luottokorttia ilman suunnitelmaa, miten velka maksetaan pois"

Perussuomalaiset syyttivät sosialidemokraatteja siitä, että eläkeläisten asumisen kustannukset nousevat.

Kokoomus korosti eduskunnassa ensi vuoden budjetin palautekeskustelussa, että koronakriisin jälkeen on saatava talous ja työllisyys kasvuun ja pysäytettävä valtion velanotto.

– Hallitus käyttelee veronmaksajien luottokorttia ilman minkäänlaista suunnitelmaa, miten talous saadaan kuntoon ja velka maksetaan jonain päivänä pois. Hallituksen politiikalla julkinen taloutemme on rajusti alijäämäinen vielä kymmenen vuoden kuluttua, kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) sanoi.

Koronan taakse hallitus ei voi hänen mielestä mennä piiloon.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hallitukselta on Marttisen mukaan kyllä löytynyt aikaa rakentaa sote-uudistusta ja oppivelvollisuuden pidentämistä, jotka hallituksen omienkin arvioiden mukaan lisäävät tällä vuosikymmenellä Suomen velkaantumista.

– Miksi aikaa ei ole löytynyt työllisyyttä ja kasvua vahvistaville toimille, hän kyseli.

Marttisen mielestä hallitus heittää soraa talouskasvun rattaisiin uusilla veronkorotuksilla. Kokoomuksen tarjoama vaihtoehto jättäisi työssäkäyvälle ja yrittäjälle keskimäärin 500 euroa ja eläkeläiselle 300 euroa vuodessa lisää käteen, hän laski.

Asumisen kustannukset nousevat

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila totesi, että sosialidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen. Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin. Vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään.

– Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan, ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset. Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää taloa, joissa jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu, Junnila muistutti.

Hän totesi, etteivät sdp:lle kelvanneet perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin eivätkä omaishoidontukeen.

– Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitoille ovat kansalle kuin viimejouluista maksalaatikkoa. Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta tai yrittäjän eläkevakuutuksen epäkohtien korjaamisesta lienee turha puhuakaan. Nyt avustaja-armeija on eläkeputken ja lesken eläkkeen kimpussa, Junnila kauhisteli.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikkein vahingollisimpana hallitusyhteistyön hedelmäkakkuna Junnila piti EU:n elvytyspakettia.

– Siinä alhaisempaa veroa omilta kansalaisilta keräävät Italia, Espanja ja Ranska maistavat hallituksen vieraanvaraisuutta eli suomalaisten veronmaksajien varoja.

"Uusi hallitusohjelma tarpeen"

Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen olisi koronan aiheuttaman talouskriisin takia pitänyt sopia uudesta hallitusohjelmasta ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä.

– Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden. Hallituksen päätökset kiristävät asumisen ja liikkumisen kustannuksia, lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja heikentävät erityisesti maaseudun väestön asemaa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.

Vaikka hallitus ottaa massiivisen määrän uutta velkaa, jää sen elvyttävä vaikutus kristillisdemokraattien mielestä pieneksi.

– Hallituksen olisi pitänyt kyetä tekemään päätöksiä sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Tällaisia toimia ei ole tulossa. Hallituksen sote-uudistus lähinnä lisää julkisen talouden ongelmia. Sosiaaliturvauudistus ei ole edennyt ollenkaan ja työllisyystoimet loistavat poissaolollaan, Essayah sanoi.

Liike Nytin Hjallis Harkimon mielestä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikassa puhetta piisaa, mutta teot puuttuvat.

Tästä on kyse

Valtion budjetti 2021

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusummaksi esitetään 65,2 miljardia euroa.

Summa on 7,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Valtion nettolainanotoksi arvioidaan 11,7 miljardia euroa, eli sen verran budjetti on alijäämäinen.

Valtion velan määräksi arvioidaan ensi vuoden lopulla noin 138 miljardia euroa.

Budjetin määrärahatasoa nostaa muun muassa se, että osa vuoden 2020 lisätalousarvioissa tehdyistä päätöksistä heijastuu myös vuoteen 2021, kuten monivuotiset väylähankkeet ja yritystuet.

Merkittäviä lisäyksiä aiheuttavat lisäksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen, kuten testaamiseen ja hoitoon, liittyvät menot, 1,6 miljardia euroa, monitoimihävittäjien hankinnan eteneminen, 1,5 miljardia euroa, suhdanneluonteiset menot 0,8 miljardia euroa sekä kuntien tukeminen 0,3 miljardia euroa.

Talousarvioesitykseen sisältyy lähes 900 miljoonaa euroa kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman menoja, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Määrärahoja kohdistetaan mm. jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, vienninedistämiseen, luonnonsuojeluun sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan olevan 53,5 miljardia euroa vuonna 2021.

Valtion verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosenttia, 2,1 mrd. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Kokoomuksen Matias Marttinen sanoi, että hallituksen on kevään budjettiriihessä korkea aika reivata talouspolitiikkansa uuteen asentoon.
Perussuomalaisten Vilhelm Junnila arvosteli sdp:tä asumisen kustannusten kasvattamisesta ja keskustaa polttoaineverojen korotuksesta.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä