Mielipiteet

Lukijan mielipide: Haittaako kallis sähkönsiirto kuntien elinvoimaa?

Kainuu tarvitsee lisää yrityksiä, työvoimaa ja asukkaita. Työvoimasta on pula monilla aloilla. Ovatko pito- ja vetovoima kunnossa?

Suomen Yrittäjien mukaan (KS 16.3.21) "yleisen vetovoiman lisääminen" on kunnalle tehokkain tapa tukea yrittäjyyttä. Toiseksi tehokkain on ripeä lupakäsittely.

Vetovoimaan liittyvät muun muassa kunnan maine ja yritysmyönteisyys, myönteinen ilmapiiri, ympäristön viihtyisyys ja palvelut sekä paikkakunnan palkka- ja kustannustaso. Tärkeää on, paljonko palkasta jää käteen ja onko "hyvä mesta" (Yle 16.3.21).

Omakotiliitto (IS 10.3.21) kertoo omakotitalojen asumiskustannusten kasvavista eroista kuntien välillä. Kalleimman kunnan asumiskulut olivat 1763 euroa suuremmat kuin halvimman. Kuluissa olivat sähkön siirtomaksut, tontin kiinteistövero, jätemaksut ja vesimaksut. Sähkön siirto oli kalleinta Kuhmossa ja Kajaanissa. Ero halvimpaan Turkuun oli 900 euroa vuodessa. Onko sähkökulu jo liikaa yrityksille, työntekijöille ja asukkaille tulla Kainuuseen?

Aki Räisäsen (vas.) (KS 16.3.21) mukaan "sehän on jo osakeyhtiön lakimääräinen tavoite tuottaa liikevoittoa omistajille". Ilman Loiste-osinkoja kuntavero olisi kireämpi. Räisäsen viesti on tulkittava haluksi jatkaa korkeilla siirtohinnoilla.

Kaupunginjohtaja Jari Tolonen kertoi (Koti-Kajaani 3.2.2021), että Loisteen omistajat (Kajaani, Sotkamo ja Kanerva) ovat sopineet 20 miljoonan euron vuotuisesta osinkojen tasosta. Kajaven liikevoitto (15 milj.e/ v. 2019) ei riitä osinkoihin. Tämän vuoden alussa tulikin 7 prosentin korotus.

Uudet valittavat kunnanvaltuustot linjaavat kuntien kehitystä. Kunnan strategialla ja omistajapolitiikalla vaikutetaan siihen, millainen kunnan halutaan olevan tulevaisuudessa. Yhdessä sovitaan muun muassa millaista väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan kehitystä tavoitellaan.

Omistajapolitiikka on tarkennettu keino ohjata kunnan kehitystä strategian toteutumiseksi muun muassa kunnan omistamien/osaomistamien yhtiöiden osalta. Maksurahoitteista toimintaa harjoittavissa yhteisöissä voidaan sijoituksille asettaa tavoitteeksi sijoituksen määrään nähden kohtuullinen tuottovaatimus.

Kuntien asiakirjoista ei löydy linjausta, mikä on kohtuullinen tuottovaatimus ihmisten perustarpeiden kuten veden, lämmön, sähkönsiirron ja vuokra-asuntojen tuottamisesta.

Kajaanissa omistajapoliittinen linjaus (kv 7.12.20) energialiiketoiminnalle on, että omistus on liiketaloudellisesti tuottava, määräysvalta säilyy ja että yhtiön arvo säilyy ja kasvaa.

Onko kaupunginjohtaja Jari Tolosen kertoma Loisteen omistajien sopima 20 miljoonan euron vuotuinen tuottotaso kohtuullinen tai liiketaloudellisesti edes mahdollinen? Kajaven liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa ja konsernin velka on noin 450 miljoonaa.

Kajaanin kaupungin tiedotteen 15.4.2019 mukaan Kajaania, Sotkamoa ja Kanerva Energia Oy:tä koskeva osakassopimus on sovittu salaiseksi. Kajaanin kaupungin tilinpäätös v. 2019 s. 260 kertoo, että osakkuussopimus muutti konsernin omistajaohjausta, muun muassa Kajaanin kaupungin konserniohjeen vaikutus poistui lähes kokonaan. Kenellä nyt on ohjausvaltaa Loiste-konsernissa?

Miten Kajaanin ja Sotkamon uudet valtuustot haluavat Loiste Oy:n omistajapolitiikalla vaikuttaa kunnan vetovoimaan? Onko oikein, että sähkönkäyttäjien kustannuksella jatketaan ylisuurten osinkojen maksamista omistajille? Kuntalainen voi vaikuttaa kysymällä näitä ehdokkailta vaalien alla ja äänestämällä.

Me allekirjoittaneet haluamme parantaa kuntiemme mainetta ja vetovoimaa, saada lisää asukkaita, työvoimaa ja yrityksiä. Se tarkoittaa myös kohtuullisia maksuja sähkön siirrosta.

Helena Aaltonen

kuntavaaliehdokas (kesk.),

Sotkamo

Pentti Huttunen

kuntavaaliehdokas (kesk.)

Sotkamo

Keijo Aaltonen

kuntavaaliehdokas (sd.)

Kajaani

Hannu Suutari

kuntavaaliehdokas (kok.)