Mielipiteet

Lukijan mielipide: Raja railona vai siltana?

Kuhmossa pidettiin tällä viikolla Rajafoorumi 2024, johon osallistumaan oli koottu rajakysymyksien parissa työskenteleviä valtakunnan tason viranomaisia ja rajaseudun kuntajohtajia sekä asukkaita ja järjestöjen edustajia.

Valitettavasti ohjelma oli koostettu siten, ettei siihen sisältynyt osuutta, jossa yhteen kootuille viranomaisille olisi voinut jakaa tietoa kainuulaisten toimijoiden vuosikymmeniä jatkuneesta hedelmällisestä yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa.

Kainuun kohdalla naapurissammehan on Vienan Karjala, jolla on Kalevalan kautta yhteinen kulttuuriperintö suomalaisten kanssa. Viranomaisyhteistyö on ymmärrettävistä syistä Venäjän kanssa lopetettu, mutta kansalaisjärjestö- ja ruohonjuuritasolla rakentavaa yhteistyötä voitaisiin jatkaa, jos raja olisi auki.

Rajan suljettuna pitäminen rikkoo myös Suomessa asuvien venäläistaustaisten ihmisten ihmisoikeuksia.

Vienalaisten kylien asukkaat eivät ole syyllisiä Venäjän sotapolitiikkaan.

Sotakin päättyy joskus ja ruohonjuuritasolta käsin on hyvä ryhtyä luomaan jälleen yhteistyösuhteita.

Naapureitamme emme voi valita, mutta varmemman turvallisen ja sisällökkään tulevaisuuden Suomi saa palauttamalla normaalit naapuruussuhteet kuin estämällä kansalaisten välisen kanssakäynnin.

Tämä yhteistyöhän katkesi ensin koronan vuoksi ja sittemmin vielä totaalisemmin Suomen suljettua koko itärajan.

Rajan suljettuna pitäminen rikkoo myös Suomessa asuvien venäläistaustaisten ihmisten ihmisoikeuksia, kun he eivät voi tavata sukulaisiaan ja hoitaa asioitaan.

Jokainen taho totesi olevansa varautunut hyvin, mutta mihin, sitä ei sanottu.

Miksi raja on suljettu epämääräisen pitkäksi ajaksi, siihen foorumi ei antanut vastausta.

Sen sijaan kaikki paikalla olleet viranomaisten edustajat sisäministeriöstä, rajavartiolaitoksesta, poliisista, Migristä, Kuntaliitosta ja Kainuun pelastuslaitoksesta kertoivat viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon olevan hyvin toimivaa ja jatkuvaa.

Jokainen taho totesi olevansa varautunut hyvin, mutta mihin, sitä ei sanottu.

Joissakin sivulauseissa nostettiin esille Venäjän suorittama hybridivaikutus ja näytettiin valokuvia loppuvuonna itärajan kautta pyrkivistä turvapaikanhakijoista.

Jäi epäselväksi, voisivatko nämä välineellistetyt turvapaikanhakijat muodostaa Suomelle turvallisuusuhan: onko rajan sulkemisella tarkoitus vain vastata Venäjän hybridihaasteeseen vai mistä on kyse?

Jos eduskunta säätää Suomeen ihmisoikeuksia rikkovan lain, niin eikö se merkitsisi, että Venäjä on voittanut aloittamansa hybridikampanjan?

Migrin edustajan mukaan se pystyisi tarvittaessa nykylakienkin mukaan ottamaan vastaan turvapaikanhakijat sekä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa poimimaan pahassa tarkoituksessa rajan ylittäneet.

Myös muut viranomaiset, kuten rajavartiolaitos, vakuuttivat pystyvänsä hoitamaan omat tehtävänsä. Miksi siis raja pidetään suljettuna?

Eikö paras vastaus Venäjän hybridivaikuttamiselle olisi toimia perustuslakimme ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Se olisi osoitus demokraattisen maan kyvystä hoitaa eteen tulevat hankalatkin ongelmat.

Jos eduskunta säätää Suomeen ihmisoikeuksia rikkovan lain, niin eikö se merkitsisi, että Venäjä on voittanut aloittamansa hybridikampanjan? Se voisi todeta omille kansalaisilleen ja maailmalle, että länsi syyttää sitä kansainvälisten sopimusten rikkomisesta, mutta ei itse noudata niitä.

Totaalinen yhteyksien katkaiseminen kiistakumppanien kanssa ei koskaan ole paras ratkaisu ongelmien ratkaisemiseksi.

Se on tietysti hyväksyttävää, että viranomaistoiminta nykyisessä tilanteessa on pysähdytetty, mutta kansalaistoiminnan salliminen olisi tulevaisuuden rakentamista.

Kainuun ja Vienan välillä oli muutama sata vuotta sitten Venäjän tsaarin ja Ruotsin kuninkaan hyväksymä keskinäinen rajarauha, vaikka maat olivat keskenään sodassa.

Nyt keskinäiseen kanssakäyntiin riittää se, että Suomi vain avaa Vartiuksen ja Kuusamon raja-asemat.

Markku Nieminen

Kuhmo