Paikallisuutiset

Yhdessä: Sovittelu auttaa, jos urheilussa solmussa on muutakin kuin lenkkarin nauhat

Ihmisten välillä syntyy joskus erimielisyyksiä, ja tämä on tuttua myös urheilutoiminnassa. Vaikka urheiluseurat toimivat edelleen pääosin vapaaehtoispohjalta, ja kyseessä on harrastustoiminta, syntyy silti joskus tilanteita, joissa asiat menevät pahastikin solmuun.

Urheiluseuroissa tyypillisiä riitaa aiheuttavia asioita ovat esimerkiksi kiusaamistapaukset, seuran talouteen liittyvät asiat sekä valmennustoiminta.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat urheilutoiminnassa tapahtuvien riitojen osapuolille sovittelua, joka on riitatilanteen kaikkien osapuolten yhtäaikaista keskinäistä kohtaamista, kuuntelua ja pyrkimystä sovintoon. Sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista, ja se edellyttää kaikkien osapuolten suostumuksen. Alaikäisten asioissa tarvitaan nuoren lisäksi suostumus myös huoltajilta.

Urheilutoimijoiden piirissä pitkään sovittelutyötä tehnyt Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki on kokenut sovittelun toimivaksi tavaksi selvittää urheiluseurojen riitatilanteita.

– Sovittelut ovat päättyneet hyvin korkealla prosentilla sovintoon. Suurin syy tilanteen jatkumiseen tai uusiutumiseen on, että toinen osapuoli ei ole noudattanut sovittuja asioita. Tämän vuoksi sovitteluprosessiin kuuluu aina seurantajakso ja -tapaaminen, jossa tarkistetaan sovittujen toimenpiteiden toteutuminen ja tehdään tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia, Lehtimäki kuvailee.

Vaikka sovittelutoiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ratkoa ongelmia, kannustaa Lehtimäki miettimään seuran toimintatapoja ja -ohjeita sekä niiden jalkauttamista käytännön toimintaan ennakoivasti, jolloin sovitteluun ei tarvitse edes mennä.

– Toteutuneissa sovitteluissa melko usein esille nousevat puutteet seuran toimintamalleissa tai -ohjeissa ennaltaehkäisyyn ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseen. Tämän vuoksi liikunnan aluejärjestöjen sovitteluprosessin yhteyteen on luotu koulutuspaketti ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn, Lehtimäki kertoo.

Jos riitatilanteita syntyy, kannattaa ennen varsinaiseen sovitteluun päätymistä koittaa ratkaista haastavia tilanteita myös itse. Lehtimäki kannustaa tarttumaan ongelman ratkaisuun heti tuoreeltaan ja käymään asiasta avointa keskustelua.

– Tärkein ja paras asia, mitä seura voi itse tehdä, on järjestää riidan osapuolten kanssa keskustelulle hyvin fasilitoitu tilaisuus, jossa osapuolet voivat kohdata turvallisesti kasvotusten ja tuoda esiin omia näkemyksiään riitaan johtaneesta tilanteesta.

Kainuun Liikunnan toiminnanjohtaja Teemu Takalo kuvailee Kainuun tilannetta seuratoiminnan sopuisuuden suhteen varsin hyväksi.

– Tiedän, että Kainuussakin on ollut seuratoiminnassa tilanteita, joissa on jouduttu turvautumaan ulkopuoliseen sovittelijaan, mutta kokonaisuutena näkisin, että meillä seuratoimintaa on toteutettu varsin sopuisasti. Monesti suurimmat ristiriittilanteet syntyvät, kun seuran toiminnassa tapahtuu suurempia toimintaan liittyviä muutoksia vaikkapa toiminnan ja jäsenmäärän kasvaessa nopeasti tai seuran siirtyessä palkkaa maksavaksi työnantajaksi, Takalo toteaa.

Liikunnan aluejärjestöjen sovittelupalvelua pilotoidaan ja kehitetään vuoden 2025 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemalla kehittämishankkeella. Hankerahoituksen turvin palvelu on toistaiseksi maksutonta, ja tavoitteena on, että myös jatkossa sovittelutoimintaa pystytään tarjoamaan seuroille hyvin matalalla kynnyksellä.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.