Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan meilipide: Yhteinen tahtotila kainuulaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

Ikäihmisten yksinäisyys on lisääntynyt korona-aikana. Joka kymmenes suomalainen aikuinen syö mielialalääkkeitä. Nuorten pahoinvointi syvenee ja väkivallanteot raaistuvat. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen verkosto on sekava, ja palveluista tiedottamisessa on puutteita.

Tämän tyyppiset otsikot eivät voi olla pomppaamatta silmille julkisessa keskustelussa, sillä varsinkin muutaman koronavuoden aikana mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät kysymykset ovat yhä voimallisemmin nousseet pinnalle. Vaikka asioista puhutaan aiempaa enemmän julkisesti, on tämä näkynyt suhteellisen vaatimattomasti paikallisen toiminnan kehittämisessä.

Kainuussa näin ei soisi olevan, sillä nämä haasteet koskettavat vähintään jonkun läheisen tai tuttavan kautta miltei jokaista maakunnan asukasta.

Yksi syy jämähtyneisyydessä voi olla se, ettei toimijakenttää ja eri toimijoiden roolia suhteessa täysin tunnisteta. Kaikki toiminta nähdään sinällään tärkeänä, mutta näkemys kokonaisuudesta puuttuu tyystin. Syynä tähän voi nähdä sen, että Kainuusta puuttuu edelleen maakunnan yhteinen mielenhyvinvoinnin edistämisen ohjelma, jossa esitetään konkreettiset ratkaisut esimerkiksi yksinäisyyden vähentämiseen, riippuvuuksien ja itsemurhien ehkäisyyn ja kaikkien ikäryhmien mielenhyvinvoinnin lisäämiseen.

Tulevaisuudessa on välttämätöntä nivoa Kainuun hyvinvointialueen palvelut, kuntien terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen saralla tehtävä työ sekä kainuulaisen sosiaali- ja terveysalan järjestökentän moninainen osaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jotta pystymme vastaamaan edessämme oleviin haasteisiin.

Toistaiseksi yhteinen tahtotila asioiden hoitamiseksi on ikävä kyllä loistanut poissaolollaan. Tuntuu kornilta, että viime vuodet on totuttu käymään vääntöä vuosittain muutaman kymmenen tuhannen euron järjestöavustuksista, kun kuitenkin esimerkiksi Kainuun kriisikeskuksen osalta 30 000 euron soten tuki tuottaakin monen sadan tuhannen euron säästöt erikoissairaanhoidolle.

Yhteisen tahtotilan löytymistä odotellessa sekä Kainuun sote, kaikki Kainuun kunnat että kainuulaiset järjestöt voivat jokainen omassa toiminnassaan lähteä vahvistamaan resursseja esille nousseeseen tarpeeseen matalan kynnyksen keskusteluavusta. Monet tilanteet voisivat olla hoidettavissa muilla kuin erikoissairaanhoidon palveluilla, kun keskusteluapu olisi saatavissa helposti osana ihmisen jokapäiväistä arkea ilman tarpeetonta viivytystä.

Matalan kynnyksen keskusteluavun lisääminen on sellainen investointi tulevaisuuteen, jota ei Kainuussa kannata jättää tekemättä maakunnan yhteistä mielen hyvinvoinnin edistämisen ohjelmaa odotellessa.

Miikka Kortelainen

vapaaehtoistyön koordinaattori, sairaanhoitaja

aluevaaliehdokas (vas.)

Kajaani