Mielipiteet
Aluevaaliehdokkaan mielipide: Asiakastarpeen tunnistaminen keskiöön ja rahoitusrakenne uusiksi
Hyvinvointialueiden tulisi purkaa vanhaa lääketieteellistä rahoitusrakennetta ja siihen perustuvaa diagnoosikeskeistä ja ongelmalähtöistä tapaa kohdata asiakkaita. Asiakkaan palvelutarpeen kokonaisvaltainen tunnistaminen ja asiakkaan tarpeesta lähtevien tarpeiden yhteensovittaminen asettavat laajemman lähestymiskulman, jossa asiakkaan arjenhallintaa, sairauden psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ja asiakkaan voimavaroja tulisi osata arvioida.
Tällöin myös asiakaskäsitys laajenee koskettamaan asiakkaan perheyhteisöä ja yhteisöjä.
Periaatteena tulisi olla yhden luukun palvelu, jonka kautta tapahtuu moniammatillinen verkostoja ja asiakkaan yhteisöjä hyödyntävä hoito ja ohjaus.
Periaatteena tulisi olla yhden luukun palvelu, jonka kautta tapahtuu moniammatillinen verkostoja ja asiakkaan yhteisöjä hyödyntävä hoito ja ohjaus.
Tällä lähestymiskulmalla voimme toteuttaa erilaisia matalan toiminnan interventioita, johon tarvitaan yhteisöjen, järjestöjen, yksityisten toimijoiden ja kuntien yhdyspintojen tunnistamista ja sovittamista asiakastarpeeseen.
Tätä ei hetkessä luoda, mutta tämä tapa toimia tulisi aloittaa asiakkaista, jotka kuormittavat ja käyttävät sote-palveluita eniten. Tässä tulisi selkeää säästöä. Sotkamossa ollaan jo tällä tiellä.
Hyvätkin ja kalliit hoidot voivat valua hukkaan, jos nojaudutaan pelkästään vanhaan lääketieteeseen, diagnoosikeskeiseen nojaavaan lähestymistapaan. Uudella tavalla voidaan ennaltaehkäistä sairauden tuomia haittoja, vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja parantaa asiakkaan ja hänen perheyhteisön elämänlaatua.
* * *
Myös rahoitusrakenteiden monikanavaisuutta tulisi purkaa, mikä avaisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa tällaista kansalaistarpeen ja osallisuuden lähestymiskulmaa. Näin edistetään myös palveluiden integraatiota eli yhteensovittamista, joka on välttämätöntä.
Tämä vähentäisi myös perinteistä järjestelmän osaoptimoinnin tavoittelua, joka on helposti lisännyt kustannuksia ja antaa mahdollisuuden kustannusten kokonaisvaltaiseen optimointiin. Rahoituksen toteutukseen tulee luoda vaikuttavuuslähtöinen tavoiteasettelu, joka tähtää kustannus-/vaikuttavuus tehokkuuteen.
Hoitoketjuissa tulisi kehittää moniammatillista, poikkihallinnollista ja verkostomaista johtamista ja osaamista. Erityisosaamista tulisi suunnatta tukemaan perustason asiakastyötä. Digitalisaatio ja sähköinen palvelu olisivat tärkeä osa palveluiden kehittämistä.
Keskeistä on luoda siis tapoja, joissa asiakkaan ja perheyhteisön ääni ja arki saadaan paremmin kuuluville.
Samalla myös ammattilaisten työn kuormittavuutta, mielekkyyttä, osaamista ja itseohjautuvuutta voidaan parantaa ja luoda vetovoimaa kainuulaiseen sote-työhön. Olisi siis aika luoda oma Kainutlaatuinen hyvinvoinnin toteutustapa.
Risto Lappalainen
sairaanhoitaja/hankesuunnittelija
aluevaaliehdokas (sd., sit.)
Kajaani