Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Kainuun hyvinvointialueen toiminnasta

Tulevat aluevaltuuston jäsenet tulevat vastaamaan koko Kainuun alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja pelastustoiminnasta sekä tämän organisaation hallinnosta ja taloudesta. Varat tälle toiminnalle on luvattu pääosin valtiolta, mutta pääministeri on todennut, että rahoitus on vielä avoin, joten alueen omia verorahojakin varmaan tarvitaan.

Hoitoon pääsyn saatavuus ja yhdenvertaisuus on turvattava. Julkiseen terveydenhoitoon on päästävä joustavasti kohtuullisessa ajassa ja myös jatkohoitoon, jos tarve vaatii. Olisi hyvä, jos asiakas voisi saada julkiselta puolelta lähetteen ja palvelusetelin yksityiseen terveydenhoitoon, jos asian kiireellisyys niin vaatisi.

Muutama vuosi sitten puhuttiin, että ihmisillä olisi terveyspalvelujen suhteen valinnanvapaus, tarkoitettiinkohan silloin tätä mallia?

Väestöpohjaltaan pienemmissäkin kunnissa terveydenhoitopaikka tulisi säilyttää, jossa olisi pienimuotoinen vastaanotto esimerkiksi lääkäri ja sairaanhoitaja, jossa lääkäri olisi sovitusti tiettyinä päivinä paikalla, edellyttäen, että asiakas olisi ensin yhteydessä sairaanhoitajaan etänä, puhelimitse tai käymällä, jolloin selviäisi mahdollinen lääkärin tarve. Myös etävastaanotto voisi sopia mm. pitkäaikaissairauksien hoitoon, jossa lääkärin/hoitajan kanssa voisi keskustella sen hetkisestä tilanteesta ja mahdollisista lisähoidoista, lääkityksestä ym.

Ulkomaalaisten hoitajien/lääkärien tulo Suomeen ei ole huono ajatus, jos heillä on riittävä kielitaito, sillä useimmat henkilöt tarvitsevat omalla äidinkielellään puhuvaa lääkäriä/hoitajaa tullakseen kuulluksi ja ymmärretyksi.

Uuden hyvinvointialueen menot tulevat entisestään kasvamaan, jos toteutuu malli, että jatkossa kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden luona kotipalveluhoitajat kävisivät öiseenkin aikaan. Se ei tarkoittane kaikkia maakunnan alueella olevia hoidettavia, joita on 1700 henkilöä Kainuussa. Lähihoitajia ollaan palkkaamassa lisää ja siitä koituva kustannus on todettu ja olisi reilu 200 000 euroa. Sisältynevätkö yölisät ja kilometrikorvaukset jo tuohon summaan? Kuitenkaan kyseinen menoerä ei näy tälle vuodelle laaditussa talousarviossa, joka on alijäämäinen 8,1 miljoonaa. Lieneekö kotihoito edullisempaa kuin laitoshoito, ei ole tiedossa.

On myös todettu, että vuodesta 2013 soten toimintamenot ovat nousseet 2,6 prosenttia vuosittain eli lähes miljoona euroa vuodessa. Mistä se johtuu? Vai onko se syy tiedossa? Jos ei ole, niin pitäisikö suorittaa tilintarkastus ennen kuin hyvinvointialueen valtuusto aloittaa tehtävänsä.

Lisäksi: kannattaisiko vanha sairaala saneerata infektiosairaalaksi tai vanhusten hoitopaikaksi, eikä purkaa? Nimittäin purkaminenkin maksaa luultavasti muutaman miljoonan.

Anita Hanslin

aluevaaliehdokas (sit. vas.)

eläkeläinen, toimistosihteeri

Kajaani