Paikallisuutiset

Analyysi: Perusporvarihallituksen tietä tasoittavat talous ja yhteinen oppositiotaival – Sdp:n esteenä ovat yhä sitkeät talouslinjaukset ja penseä Sanna Marin

Rosoisimmat särmät ovat hioutuneet kokoomuksen ja perussuomalaisten väliltä viime vaalikauden aikana. Sdp:n hallitustietä jarruttaa yhä talous. Rkp:lle on tarjolla paikka perusporvarihallituksen ihmisoikeusvahtina.

Tuuli pyörii eduskuntatalolla, mutta oikealta puhaltaa yhä kovempaa kuin vasemmalta.

Nyt eletään silti Suomen politiikassa aikaa, jossa kaikki "varmat" ennustukset ovat enemmän tai vähemmän lonkkalaukauksia.

Kokoomuksesta viestitään sinnikkäästi, että kaikki hallitusvaihtoehdot ovat pöydällä, kun kahdenkeskisiä epävirallisia keskusteluita on käyty tämä viikko. Hallitustunnustelun pitäminen mahdollisimman avoimena antaa kokoomukselle mahdollisuuden kilpailuttaa kärkikosijoita eli perussuomalaisia ja sdp:tä keskenään.

Hieman pintaa raaputtamalla poliitikkojen opeteltuihin hokemiin alkaa tulla sävyjä.

Taustakeskusteluissa eräs kokoomuslainen arvioi, että sdp kyttää sitä mahdollisuutta, että neuvottelut perussuomalaisten kanssa eivät syystä tai toisesta onnistu.

Kokoomuksessa on toisaalta pantu merkille, että kovin paljon sdp ei ole vaalinalusajatuksistaan liikahtanut etenkään talousasioissa. Ihmetystä on kokoomuksessa herättänyt myös se, että yhteistä aikaa kahdenkeskisiin neuvotteluihin herui Sanna Marinilta (sd.) vasta useiden päivien jälkeen. Marin on kertonut julkisuudessa, että kokoomus ei ole juurikaan pitänyt yhteyttä.

Sdp:n puheenjohtajakisaan ilmoittautunut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi tiedotustilaisuudessaan maanantaina, että hallitustunnustelijana toimivan kokoomuksen Petteri Orpon pitää pikemminkin liikahtaa lähemmäksi demareita, jotta sinipunayhteistyö luonnistuisi.

Heti vaalien jälkeen toimitusministeristön pääministeri Sanna Marin arvioi, että oikeistohallitusta Suomeen ollaan pystyttämässä. Marinin arvio lienee yhä sama, mutta toisaalta sosiaalidemokraatit vakuuttavat Antti Lindtmanin suulla aikovansa tosissaan hallitukseen. Näiden kahden demarijohtajan toisistaan selvästi poikkeava kehonkieli ja sananpainotukset tarjoavat politiikan kuluttajille kiinnostavaa seurattavaa.

Jotakin tuulen suunnasta voi päätellä eduskunnan epävirallisista keskusteluista. Perussuomalaisen ja kokoomuslaisen kansanedustajan tavatessa huomio kiinnittyy yhteiseen oppositiotaipaleeseen, jolloin puolueet esittivät useita yhteisiä välikysymyksiä. Hiertävät särmät ovat kuulemma hioutuneet keskinäisissä keskusteluissa viime vaalikauden aikana. Isoja kynnyskysymyksiä ei näytä olevan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on tehnyt puoluetoimistossaan myös hallitustietä tasoittavaa siivoustyötä palkkaamalla entisen puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon operatiiviseksi johtajaksi. Ratkaisua pidetään yleisesti äkkiväärän puoluesihteerin Arto Luukkasen siirtämisenä julkisuudesta hieman taaemmaksi.

Marinin rooli suuri kysymysmerkki

Suuri kysymysmerkki on sdp:n osalta hallitustunnusteluita johtava Sanna Marin, josta näkyy kauaksi, että hän ei halaja paikkaa kokoomuksen Orpon johtamassa hallituksessa. Oikeastaan Marinia on perin vaikea kuvitella Orpon hallituksen valtiovarainministeriksi tai muuksikaan ministeriksi.

Marinilla oli vaaleissa kaikki pelissä, ja kun pääministerinpaikkaa ei tullut, kaikki saa myös mennä. Ranskan aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n (1638–1715) tokaisu, "Minun jälkeeni vedenpaisumus", näyttää pätevän väistyvään Suomen pääministeriin.

Marin jättää puolueensa puheenjohtajuuden, joten hänen takiaan sdp väistämättä horjuu hallitustunnusteluissa. Sdp:ssä lienee samanlainen tilanne kuin keskustassa keväällä 2019, jolloin väistymisestään ilmoittanut Juha Sipilä veti hallitustunnustelut keskustan osalta. Keskustan sisäistä tilannetta tuolloin kuvaavat sanat voisivat olla "kaaos" tai "sekasotku". Toistaiseksi sdp näkyy jatkavan kuten ennenkin.

Mikäli sdp hakisi todella tosissaan paikkaa hallituksesta, puolueen kannattaisi harkita oman hallitustunnustelijan vaihtamista varsinkin, jos Marin vaihtaa pian kansainväliselle uralle, kuten eduskunnassa yleisesti arvellaan.

Talous hiertää yhä kokoomuksen ja sdp:n välillä

Sinipunahallituksen tiellä on yhä isoja esteitä talouspolitiikassa. Tiistaisissa vastauksissaan hallitustunnustelija Orpolle sdp ilmoitti, että se ei lähde hallitukseen, joka leikkaa sotesta, koulutuksesta tai sosiaaliturvasta.

Keskiviikkona valtiovarainministeriön (vm) budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi, että vm:n esittämä kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeutus yhdessä vaalikaudessa edellyttää leikkaamista myös sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Kokoomus seuraa valtiovarainministeriötä kuin hai laivaa, joten tämä ei lupaa hyvää sinipunaiselle tulevaisuudelle.

Lisäksi sdp:tä hiertävät kokoomuksen puheet 400 päivän ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä. Ansioturvaan kajoaminen ei olisi helppo pala perussuomalaisillekaan, mutta kuitenkin sujuvammin nieltävissä.

Rkp:n kädessä useita valtteja

Hallituspeli ei ole vain kolmen kauppa, vaan erityisesti vaaleissa 4,3 prosentin kannatuksen saanut rkp saa nauttia yllättävästi kasvaneesta vaikutusvallasta. Rkp:n vastaukset Orpon kysymyksiin näyttäisivät tekevän yhteistyön perussuomalaisten kanssa erittäin vaikeaksi, kuten myös penseimmin populistipuolueeseen suhtautuvan kansanedustaja Eva Biaudet'n julkiset kommentit.

Biaudet'lla ei kuitenkaan ole merkittävää asemaa rkp:ssä, jonka muut kansanedustajat näyttäytyvät aika lailla talousoikeistolaisina. Läheskään kaikki rkp:n kansanedustajat eivät suhtaudu perussuomalaisyhteistyöhön happamasti. Ei olekaan ihme, että eduskuntaryhmästä kuuluu ääniä, jotka korostavat "käytännönläheisyyttä" hallituksen saamiseksi.

Avainsana on valta. Rkp joutui oppositioon 2015–2019 ensimmäistä kertaa 36 vuoteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei halunnut puoluetta hallitukseen. Sitä kokemusta rkp:ssä ei haluta toisintaa, eikä toisaalta neljän prosentin puolue voi sanella, minkävärinen hallitus Suomeen tulee.

Puolueen käytännönläheinen ja kokenut puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson katsookin kruunupäitä vilisevät kortit rauhassa läpi. Hän tietää, että mikäli imagokysymys pystytään jotenkin sanoittamaan, rkp:lle tarjoutuisi hyvät mahdollisuudet kokoaan isompaan asemaan perusporvarihallituksessa. Rkp voisi saada perinteisesti hyvin rajatun vaatimuslistansa liki maksimaalisesti läpi.

Rkp voisi toimia hallituksessa myös jonkinlaisena ihmisoikeuksien ja kielellisten oikeuksien vahtina aitiopaikalta. Vahdin asema näkyisi tietysti ministerisalkkujen merkittävässä massassa.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

Kokoomus seuraa valtiovarainministeriötä kuin hai laivaa, joten tämä ei lupaa hyvää sinipunaiselle tulevaisuudelle.