Paikallisuutiset

Ärjässä retkeillään vastuullisesti ja kestävästi – tässä syy, miksi ainutlaatuissa saaressa ei ole roskiksia

Oulujärven Ärjänsaari on ainutlaatuinen osa kainuulaista kulttuurimaisemaa ja perusteilla oleva luonnonsuojelualue. Kävimme katsomassa, miten saaressa valmistaudutaan kesän retkeilykauteen ja millaisia muutoksia luonnonsuojelualueelle täytyy tehdä.

Ärjässä viimeistellään paikkoja kesän retkeilykautta varten. Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnoimalle saarelle korjaustöitä on tehty jo parin vuoden ajan.

Luonnonsuojelualueilla vierailevien tulee noudattaa kestävän ja vastuullisen retkeilyn periaatteita. Retkietikettiin kuuluu luonnon kunnioittaminen, merkittyjen reittien suosiminen sekä leiriytyminen vain sallituille paikoille.

Luonnossa tulee kulkea jälkiä jättämättä.

– Erittäin tärkeää on huomioda myös tulentekoon liittyvät ohjeet ja säännöt. Metsäpalovaaran aikana tulta ei saa tehdä kuin hormillisiin tulipaikkoihin, Luontopalveluiden virkistyskäytön erityisasiantuntija Eeva Pulkkinen muistuttaa.

Luonnonsuojelualueilla noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatetta, jonka mukaisesti myös saaren kaikki yleiset jäteastiat on viety pois. Retkipaikkojen roskikset täyttyvät hetkessä, eikä niitä ehditä siivoamaan tarvittavaa tahtia.

Pulkkinen sanoo, että kaikki mitä itse tuodaan maastoon, pitää myös viedä pois. Siinä syy, miksi saarella ei ole roskiksia.

Tässä on myös kyse ensimmäisen roskan dilemmasta. Jos missään ei olisi ensimmäistäkään roskaa, kynnys roskata nousisi.

Välillä muoviroskia tai lasinsiruja voi kuitenkin löytyä nuotiopaikoilta tai poluilta, joissa ne ovat haitaksi ja vaaraksi paitsi ihmisille, mutta myös luonnoneläimille ja lemmikeille.

Ruuanjätteet voivat houkutella paikalle haittaeläimiä kuten hiiriä ja rottia.

– Tässä on myös kyse ensimmäisen roskan dilemmasta. Jos missään ei olisi ensimmäistäkään roskaa, kynnys roskata nousisi, Pulkkinen toteaa.

Saarella vierailevat kävijät eivät arvaakaan, miten huussihuolto toimii.

Saarella vierailee vuosittain noin 3 000 matkailijaa. Kasvavat kävijämäärät aiheuttavat uusia haasteita saaren ylläpidossa. Saareen on rakennettu uusia ekokäymälöitä sekä tulentekopaikkoja. Huussit joutuvat kovalle käytölle, ja saaren logistiikka on vaikeampaa kuin mantereen retkeilykohteissa.

– Saarella vierailevat kävijät eivät arvaakaan, miten huussihuolto toimii. Syksyisin ekokäymälät tyhjennetään säiliöihin, jotka kuljetetaan talvella jäätä pitkin mantereelle ja myöhemmin kaatopaikalle. Tämä on aikamoinen ja haastava prosessi, Luontopalveluiden kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Päivi Tervonen sanoo.

Ärjän ekokäymälät on suunniteltu käytännöllisesti huoltoa varten. Niiden läpi voi ajaa moottorikelkalla ramppia pitkin, jotta tyhjennys ja kuljettaminen onnistuisi sujuvasti.

– Retkeilijöitä muistutetaan myös ottamaan aina omat vessapaperit mukaan. Välillä kuulee valitusta siitä, miten huusseissa ei paperia ole. Eipä luontokohteissa ole talkkareitakaan, jotka papereita täyttäisivät, Pulkkinen sanoo.

Suojelluissa ja entisöidyissä mökeissä voi yöpyä ilman moderneja mukavuuksia

Ärjän mökit ja rakennukset ovat eri aikakausilta. Yksi arkkitehti Eino Pitkäsen 1930-luvulla suunnittelemista lomamajoista toimii kesäkioskina ja toinen lammaspaimenten mökkinä. Neljä lomamajaa on entisöity vuokrattavaan kuntoon, kolme on vielä korjaamatta. Mökkejä voi vuokrata tänä vuonna kesäkuusta syyskuulle.

– Hankerahoituksella ja konservaattorin avulla on korjattu ja entisöity vanhoja, alun perin Kajaani-yhtiön työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettuja lomamajoja vuokrakäyttöä varten, Tervonen kertoo.

– Halusimme säilyttää mökeissä mahdollisimman alkuperäisen ilmeen ja tyylin. Maalipinta on alkuperäisvärityksen mukainen sisältä ja ulkoa, ja sisustus sekä mökkien käyttöesineet on hankittu mahdollisimman paljon kirppareilta paitsi sopivan tyylin, myös kierrätysideologian mukaisesti, Tervonen jatkaa.

Ärjän yksi erityispiirteistä on se, että vaikka se on luonnonsuojelualue, sen kiinteistöt ovat myös yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia.

Saaren historiaa kunnioitetaan myös muissa uudistuskohteissa. Uudet opasteetkin on suunniteltu 1930-luvun kirjaintyylillä, kuten mökkien alkuperäiset nimikyltitkin.

– Ärjän yksi erityispiirteistä on se, että vaikka se on luonnonsuojelualue, sen kiinteistöt ovat myös yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia. Lisäksi saaressa on myös arkeologisia kohteita, kuten tervahaudat, Tervonen kertoo.

– Kioskiin ja lammaspaimenten mökkiin on asennettu aurinkopaneelit, mutta suojeltuihin kohteisiin niiden asentaminen on tarkkaa. Museovirastolta on tulossa tähän ohjeistusta jossain vaiheessa, Tervonen summaa.

Lammaspaimenten mökkiä asuttavat kesälle arvotut paimenet. Metsähallituksen Paimenviikoilla Ärjässä paimennetaan lampaita jo neljättä kertaa.

Kestävä ja vastuullinen retkeily hyödyttää luontokohteita

Luontomatkailu nähdään usein puhtaan luonnon vihollisena, mutta vastuullisesti toteutettuna se voi myös hyödyttää sitä. Maakuntien vetovoimatekijöinä toimivat kansallispuistot ovat hyvin hoidettuja suojelukohteita, joiden toiminta pyrkii mahdollisimman kestävään ja vastuulliseen malliin.

Myös retkeilijöitä ohjataan toimimaan retkietiketin mukaan. Kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteisiin kuuluvat luontoarvojen ja vastuullisuuden lisäksi paikallisuuden, terveyden ja taloudellisen kestävyyden vahvistaminen sekä vastuullinen viestintä.

Jokaisenoikeuksiin kuuluu vastuu, koska luontoon ei saa jättää mitään ylimääräistä. Metsähallitus on siirtymässä käyttämään tasa-arvoista termiä jokaisenoikeus jokamiehenoikeuden sijaan.

Vaikka kävijöitä voi päiväkohtaisesti Kainuun luonnonsuojelualueilla olla paljonkin, laajoilla alueilla, kuten Hossan kansallispuistossa, ongelmia esimerkiksi huussien käytössä tai tulentekopaikoilla harvemmin on. Turisteja varten opasteissa on eri kieliversioita, ja turvallisuuteen on panostettu erityisen paljon. Myös Ärjässä on useita opaste-, varoitus- ja kieltokylttejä suomeksi sekä englanniksi.

– On tympeää olla aina se kieltäjä, mutta ilmiselvyydet ja yksinkertaisimmatkin asiat täytyy muistuttaa kulkijoille varmuuden vuoksi. Kaikessa on kyse kuitenkin ennen kaikkea turvallisuudesta, oman ja toisten retkeilijöiden, Pulkkinen toteaa.

– Esimerkiksi lammashaan portilla on pakko olla muistutus veräjän sulkemisesta, se tuppaa muuten jäämään auki.