Kotimaa

Asunnon osto kiinnostaa entistä harvempaa nuorta korkeakoulutettua – Vuokralla asumisen yleistyminen voi kertoa myös pysyvämmästä muutoksesta

Lähes puolet eli 48 prosenttia nuorista, korkeasti koulutetuista kaupunkilaisista vastasi Danske Bankin tuoreessa kyselyssä, ettei harkitse asunnon ostoa lainkaan.

Ostoaikeet ovat romahtaneet kahden vuoden takaisesta, sillä vuonna 2021 vain 34 prosenttia nuorista kaupunkilaisista ei aikonut hankkia omistusasuntoa. Myös vanhempien suomalaisten ostoaikeet ovat vähän hiipuneet.

Tänä keväänä ostoa harkitsee vain 36 prosenttia nuorten kohderyhmästä. Vuonna 2021 sitä mietti kyselyhetkellä 54 prosenttia.

Eniten asunnonostoaikeet vähenivät pääkaupunkiseudulla.

Mistä tämä kertoo? Varmasti ainakin tämän hetken tilanteesta: nousseista lainojen koroista, inflaation kasvattamista elinkustannuksista ja Venäjän hyökkäyssodan tuomasta epävarmuudesta.

Kehitys on kuitenkin ollut näkyvissä jo pitkään. Vuokralla asuminen on lisääntynyt ja ensiasunnon ostajien ikä kohonnut vähitellen noin 30 vuoteen.

Suurimmissa kaupungeissa asunnot ovat monelle liian kalliita. Kaikilla korkeakoulutetuilla ei ole vakituista työtä ja hyvää palkkaa.

Asuntoa ei nähdä ainoana sijoituksena

On mahdollista, että asuntokaupan vaikeudet nopeuttavat trendiä ja laskevat pysyvästi omistusasumisen suosiota kaupungeissa.

Kaikki nuoret eivät halua sitoa itseään asuntoon, jotta voivat liikkua vapaasti työn perässä tai tehdä muutakin kuin maksaa asuntolainaa.

Kun asunnon jo ostaneet kaverit kiristävät tällä hetkellä vyötä selvitäkseen kohonneista kuluistaan, voi olla, ettei vuokralla asuvia houkuta ihan heti joutua samaan loukkuun.

Asuntoa ei nähdä ainoana sijoituksena. Talousasiantuntijat ovat opettaneet suomalaisia säästämään muuhunkin kuin seiniin, ja olemme oppineet: Finanssiala ry:n tuoreen kyselyn mukaan 33 prosenttia sijoittaa rahastoihin ja 38 prosenttia säästää tilille. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.

Lisäksi osa nuorista perii aikanaan asunnon isovanhemmiltaan tai vanhemmiltaan.

Kyse on myös arvomuutoksesta. Omistusasunto ei ole enää itseisarvo eikä kunnon ihmisen mitta. Työnteon päämäärä ei ole kerätä omaisuutta jätettäväksi perillisille, kuten aiemmilla vuosikymmenillä.

Kulutukseen käytetään jo säästöjä

Valtiovarainministeriön työryhmä selvitti aiemmin keväällä kotitalouksien velkaantumista. Työryhmän viesti oli sama kuin pankkien: ongelmia ei näy ainakaan vielä. Useimmat ovat kyenneet lyhentämään lainojaan eikä maksuvapaata ole haettu tavallista enempää.

Monella korontarkistuspäivä on kuitenkin vielä edessä, ja korkojen ennustetaan yhä nousevan kesään asti.

Sitten alkaa helpottaa, ekonomistit uskovat. Sähkön hinta on jo tasaantunut. Työllisyyskin on onneksi pysynyt hyvänä.

Kotitalouksien välillä on kuitenkin suuria eroja: etenkin lapsiperheet kokevat haasteita selviytyä asumisen menoista. Näin kertoi Nordea Suomen vähittäispankkitoiminnasta vastaava johtaja Sara Mella Finanssialan seminaarissa toukokuun alussa.

Kulutuksen ylläpito on vaatinut säästöjen käyttämistä. Ihmiset haluavat syödä edelleen ravintoloissa ja nauttia muista palveluista koronatauon jälkeen, mutta tavaroita ostetaan vähemmän kuin vuosi sitten.

Velkaa eniten hyvätuloisilla, joilla on puskuria

Pankit näkevät asuntojen kysynnän laskun tilapäisenä ja kannustavat edelleen perinteiseen tapaan kerryttämään asuntovarallisuutta.

Ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta uskoo kotitalouksien pitävän nyt tuumaustaukoa ja miettivän, mihin on varaa. Lainapyyntöjen määrä on jo kasvanut, mutta asunnon ostoa on lykätty.

Pankkien kannalta tilanne on edelleen hyvä. Ne ovat pitäneet huolta kuuden prosentin stressitestistä jo vuodesta 2010 lainaa myöntäessään. Luottotappioita ei ole tullut, eivätkä kotitaloudet ole joutuneet myymään asuntojaan.

Kostiainen sanoo, että niin absoluuttisesti kuin suhteessa tuloihin velkaa on eniten hyvätuloisilla, joilla on ehkä puskuria muussa kulutuksessa.

– Lähinnä sijoittajat ovat myyneet kasvukeskusten pieniä asuntoja. Ei voida puhua kuitenkaan varsinaisesti pakkomyynneistä. Moni on vain tullut siihen tulokseen, ettei yhtälö ole toimiva, ja päättänyt myydä, Kostiainen kertoo.

Ensiasunnon ostajan markkinat

Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala muistuttaa tiedotteessa, että ensiasunnon ostajilla on nyt hyvät markkinat: tarjontaa on, hinnat ovat laskeneet ja asp- eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmään on tehty parannuksia.

Vuodenvaihteesta lähtien asp-lainat on voinut yhdistää, jos ostaa asunnon pariskuntana. Maksimilainamääriä nostettiin jo aikaisemmin, jotta myös kalliista kasvukeskuksista on mahdollista ostaa asunto.

– Suosittelen aspia siinä mielessä, että lainassa on valtion maksama korkokatto: valtio maksaa koron 3,8 prosenttia ylittävältä osalta. Osassa lainoista se on jo ylittynyt, Kostiainen sanoo.

Korkokatto on noin 30 prosentissa lainoista. Pienituloiset ovat ottaneet sen lainan suojaksi muita harvemmin, koska se nostaa kuluja.