Kotimaa

Auto on välttämätön kulkuväline töihin ja harrastuksiin, jos julkinen liikenne on olematonta – Kilpimaan perheessä tankkaamiseen kuluu enemmän rahaa kuin asumiseen

Lapissa asuva perhe piti viikon ajan päiväkirjaa autoilukuluistaan. Juttuun haastatellut eri puolella maata asuvat suomalaiset ovat huolissaan siitä, kuinka paljon polttoainekulut kasvavat jatkossa. Liikenneministeri Timo Harakka lupaa, että eri käyttövoimien hintakilpailukyvystä huolehditaan työssä käynnin turvaamiseksi.

Mitä jos tavanomaisten arkiaskareiden hoito merkitsisi 200 kilometrin ajokeikkaa?

Se on todellisuutta Kilpimaan perheessä, jonka koti on Suomen harvimmin asutussa kunnassa Savukoskella.

– Käytin juuri autoa lähimmällä huoltamolla Sodankylässä, ja matkaa kertyi 180 kilometriä. Yleensä asiointikeikka merkitsee palkatonta vapaapäivää, koska yritämme hoitaa asioinnit eri paikoissa samalla matkalla. Nyt pääsin kuitenkin vielä jatkamaan suoraan töihin, kertoo poromies Mikko Kilpimaa .

Kolmilapsinen perhe asui aikaisemmin Espoossa. Liikkuminen sujui pääosin pyöräilen ja julkisia kulkuvälineitä käyttäen, mutta Lapissa auto on välttämätön pakko.

– Ajoin ajokortin vasta, kun muutimme Lappiin, kertoo Helsingistä kotoisin oleva Johanna Kilpimaa .

Vanhustenhoidossa vuorotyötä tekevän Johanna Kilpimaan päivittäinen työmatka Savukosken keskustaan on edestakaisin 48 kilometriä. Kuopuksen päiväkoti on työpaikan vieressä, mutta kolmivuorotyön takia lapsen vienti ja haku osuu harvoin yhteen työajan kanssa. Tämä merkitsee sitä, että isä kuskaa lasta toisella autolla.

Johanna Kilpimaa ajoi ajokortin vasta, kun muutti Espoosta Lappiin. Kuva: Pekka Aho

Kilpimaan perhe piti viikon ajan päiväkirjaa välttämättömistä ajoistaan. Ajokilometrejä kertyi 856.

– Luku ei sisällä päivittäisiä työmatkojani metsätöihin, sillä saan niistä valtiolta kilometrikorvauksen, huomauttaa Mikko Kilpimaa.

Keskimäärin 130 euroa viikossa polttoaineisiin

Polttoaineisiin kului viikon aikana 104,86 euroa, mutta keskimäärin viikkokulut ovat 130 euroa. Tämä tekee kuukaudessa 563 euroa, joka on enemmän kuin perheen asumiskulut. Vuoden polttoaineet maksavat 6 760 euroa.

Metsästyskausi tietää noin sadan euron lisäkulua kuukautta kohden. Porotilan muut pakolliset työvälineet, kuten traktori, mönkijä, moottorikelkka ja moottorisahat, tekevät vuodessa noin 1 500 euron kululisän.

Kilpimaat ihmettelevät, milloin ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon pitkien välimatkojen kunnissa välttämättömät työajot.

– Veikkaan, että työllisyys kohentuisi saman tien, jos kuluja kompensoitaisiin. Nythän moni ei ota tarjottua työtä vastaan, jos työmatka on vähänkään pidempi.

Kilpimaan perheellä on porotila ja pihapiirissä kanoja sekä Tsaju-koira. Kuva: Pekka Aho

Mikko Kilpimaa näkee kansantalouden näkökulmasta ongelmalliseksi sen, että Lapistakin käy joukoittain väkeä tankkausreissulla Venäjän puolella. He hoitelevat samalla muutkin ostokset, sillä kaiken saa puolet halvemmalla.

– Missä ovat konkreettiset teot koko Suomen pitämiseksi terveenä?

Lapsen tapaamisajoja 1 200 kilometriä kuukaudessa

Kauhavalainen metallityöntekijä Jussi Saari haluaa pysyä osana toiselle paikkakunnalle muuttaneen tyttärensä arkea. Niinpä hän ajaa hakemaan lapsensa kerran kuukaudessa Oulusta luokseen.

– Kuukaudessa pelkkiä lapsen tapaamisajoja kertyy 1 200 kilometriä. Tätähän ei huomioida millään tavalla elatusmaksun määrässä.

Jussi Saari hakee kerran kuukaudessa lapsensa Oulusta Kauhavalle. Tapaamisajoja kertyy kuukaudessa noin 1 200 kilometriä. Kuva: Jussi Saaren albumi

Suuret ajokilometrit merkitsevät sitä, että Saarella ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen kulutukseen.

Myös oripääläinen Eero Hujanen kärsii siitä, että lapsen elämää on pitänyt kapeuttaa kalliin bensiinin takia. Harrastuksiin kuljettamiseen tai kotimaan matkailuun ei ole yksinkertaisesti varaa.

– Olen kulkenut vuosia ihan kohtuupalkkaisessa sosiaalialan työssä Paimiossa, ja päiväkohtaiseksi matkaksi on kertynyt 112 kilometriä. Kertonee jotain nykyisestä kulkemisen kalleudesta, että minulla ei ollut varaa ajaa edes osoittamaan mieltäni autoilijoiden protestiin Helsinkiin.

Sähköauton elinkaaren päästömäärät askarruttavat

Sähköautoilu lisääntyy, mutta ylivieskalainen opettaja Johannes Typpö ei ole vakuuttunut sen tosiasiallisesta ympäristöystävällisyydestä.

– Meillä ei ole vielä mitään tietoa siitä, mikä sähköautojen todellinen käyttöikä tulee olemaan. Ja jos me ajelemme sähköautoilla, käytetään öljy johonkin muuhun, Typpö arvelee.

Typön ja soitonopettajana työskentelevän vaimon kuusilapsisessa perheessä polttoainekustannukset ovat korkeat, sillä pelkästään työmatkoja kertyy viikossa 1 050 kilometriä.

Koska julkinen liikenne on Ylivieskassa olematonta, lapsia on kuljetettava harrastuksiin ja kavereiden luo välillä myös naapurikuntiin.

Typön taloudessa kohtuullinen bensiinilitran hinta olisi maksimissaan 1,50 euroa litralta. Nyt se on yli 1,60 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan energian hinnat nousivat rajusti vuoden toisella neljänneksellä. Osittain nousua selittää se, että viime vuonna hinnat laskivat poikkeuksellisen paljon.

Bensiinin ja dieselin hintoihin ovat vaikuttaneet myös viime vuoden elokuussa voimaan tulleet veronkorotukset.

Polttoaineen hinnannousua perustellaan öljyn maailmanmarkkinahinnalla, mutta Euroopan mediaanitasoa tarkasteltaessa tämä ei selitä kaikkea. Fossiilisten polttoaineiden tuotantokustannukset ovat nousseet, koska biopolttoaineiden osuutta on kasvatettu.

Typpö huomauttaa, että Suomi on sivistysvaltio, jonka mittarina on pidetty sitä, että heikoimmassa asemassa olevista huolehditaan.

– Nyt kuitenkin näyttää siltä, että polttoainehintojen nousun myötä yhä useampi on joutumassa ahdinkoon. Tiedän perheellisiä, jotka miettivät ihan tosissaan, onko heillä kohta varaa käydä autolla edes töissä.

Samaan yhtyy laitilalainen autoilualan yrittäjä Aatu Rantalainen .

– Moni ajaa 150 kilometriä töihin Uudenkaupungin autotehtaille. Ilman kimppakyytiä matka voisi olla mahdoton.

Kuinka pian sähköautot yleistyvät?

Rantalainen ihmettelee, onko päättäjiltä kadonnut kosketus kansalaisten arkeen.

– Myyn asiakkaille tuhannen euron autoja osamaksulla, jotta ihmiset pääsevät töihin. On täysin utopistinen ajatus, että tavallisilla ihmisillä olisi varaa laittaa sähköautoa vielä pitkään aikaan.

– Näyttää siltä, että pieni- ja keskituloiset laitetaan vihreän siirtymän maksumieheksi, sillä menee vielä ainakin 20 vuotta, ennen kuin sähköautot ovat suurimmalle osalle mahdollisia.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä on hieman eri mieltä.

– Käytettyjä sähköautoja on kyllä jo ihan hyvin markkinoilla, mutta ei joka tarpeeseen, sillä tällä hetkellä ne ovat pienen kantaman autoja.

Heikkilän mielestä sähköauton hankinta ei ole niinkään tuloista kiinni, vaan enemmänkin liikkumisen tarpeesta. Pienilläkin tuloilla hankinta on mahdollista.

– Olen itse ollut mukana ostamassa opiskelijapariskunnalle käytettyä sähköautoa. 10 000 eurolla sai ihan hyvän.

Kilpimaan perheen Tsaju-koira on aina valmiina lähtöön kotoa Savukoskelta. Kuva: Pekka Aho

Sähköautojen määrä Suomessa on tuplaantunut joka vuosi. Heikkilä myöntää, että kestää kuitenkin vielä aika pitkään, ennen kuin kohtuuhintainen sähköauto on saatavilla pitkän matkan ajoihin.

Kahden auton perheitä hän kehottaa miettimään, voisiko toisen vaihtaa sähköautoon.

Jos ajaa 25 000 kilometriä vuodessa, kuukaudessa sähköautolla säästäisi Heikkilän mukaan noin 200 euroa.

– Tämä säästö pitäisi vähentää uuden sähköauton 300–400 euron kuukausiosamaksusta. Todelliseksi kuukausikustannukseksi tulee siis 100–200 euroa.

Niin Heikkilä kuin Rantalainen sanovat, että markkinat tulevat huolehtimaan sähköautojen laajemmasta käytöstä. Siksi polttoaine- ja sähköauton turha vastakkainasettelu ei Heikkilän mielestä hyödytä. Rantalaisen mielestä sähköautoja ei tarvitsisi edes erikseen tukea.

Facebook-ryhmä kokoaa autoilijoita yhteen

Lähes 300 000 kansalaisen Facebook-ryhmä Stop autoilijoiden kuritukselle tavoittelee järkevää linjaa autoilun verotukseen. Ryhmän mukaan autoilua ei saa käsitellä pelkkänä haittana, vaan se täytyy nähdä välttämättömänä osana suomalaisten arkea.

– Ryhmäläisten keskusteluissa päähuolena nousee esille oma taloudellinen kantokyky ja epäoikeudenmukaisuuden tunne, kertoo Leevi Ruotsalainen ryhmän ylläpidosta.

– Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tavallinen suomalainen autoilija ei saa jäädä sivulliseksi uhriksi eikä kansainvälisen hyvesignaloinnin maksajaksi.

Facebook-ryhmä on perustettu tammikuussa 2020 ja on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Ryhmä on järjestänyt kolme Torviprotestia. Viimeisimmän yhteydessä elokuussa 2021 se luovutti eduskunnalle kansalaisadressin.

Joanna Kilpimaan VPK-harrastus on 48 kilometrin päässä Savukosken kylällä. Mikko-isä kuskaa. Kuva: Pekka Aho

Liikenneministeri Harakka: "Mitä enemmän sähköautoja, sitä vähemmän polttoaineen hintapaineita"

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) korostaa, että liikenteen sähköistäminen hyödyttää jokaista autoilijaa.

– Mitä enemmän liikenteessä on sähköautoja, sitä vähemmän on painetta fossiilisen polttoaineen hintaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoo, että hallitus päättää liikenteen mahdollisten lisätoimien tarpeesta lähikuukausina. Niihin kuuluvat myös mahdolliset kompensaatiot pienituloisimmille. Kuva: Jukka Ritola

Sanna Marinin hallitus sopi toukokuussa Fossiilittoman liikenteen tiekartasta, jossa on toimenpiteet tieliikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Harakan mukaan tavoite on jo lähellä aikaisempien päätösten ansiosta.

Sähkö- ja kaasuautojen hankintaa kannustetaan työsuhdeautojen verotusta muuttamalla. Sähköauton ostaja saa hankintatuen ja autoveron poiston.

– Teemme parhaamme, jotta ladattavia autoja tulisi mahdollisimman paljon myös käytettyjen autojen markkinoille. Silloin ne tulevat entistä paremmin myös keski- ja pienituloisten saataville, Harakka sanoo Lännen Medialle.

– Ladattavien autojen hinnat lähestyvät hiljakseen polttomoottoriautojen hintoja. Kannattaa huomioida myös käyttökustannukset.

Harakka kertoo, että bensiiniautoon voi teettää etanoli- tai kaasukonversion, joihin voi saada myös valtion tukea.

– Työssä käymisen turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että näiden käyttövoimien hintakilpailukyky säilyy hyvänä myös jatkossa.

Hallitus aikoo tehdä lähivuosina isoja investointeja myös sen eteen, että uusien käyttövoimien lataus- ja tankkausverkosto laajenee kattamaan riittävällä tiheydellä koko Suomen.

"Nimelliset kulut eivät ole nousseet vuodesta 2012"

Bensiinin ja dieselin hintojen sanotaan koko ajan nousevan. Harakka tietää, että tätä tunnelmaa voi olla mahdotonta faktoilla muuttaa, mutta hän esittää ne tässä:

– Tilastojen mukaan keskimääräisen bensiiniauton nimelliset energiaverokustannukset kilometriä kohden eivät ole nousseet vuodesta 2012. Reaalisesti energiaverokustannukset ovat laskeneet noin 6 prosenttia, ja ansiotasokorjattuna laskua on noin 10 prosenttia.

– Dieselkäyttöisten henkilöautojen verotus kulutettua polttoainetta kohden on 2010-luvulla kehittynyt jopa bensiiniautoja lievemmin.

– Budjettiriihessä viime viikolla sovimme, että hallitus arvioi ja päättää liikenteen mahdollisten lisätoimien tarpeesta lähikuukausina. Jos lisätoimia tarvitaan, mahdollisista kompensaatiokeinoista kaikkein pienituloisimmille päätetään samassa yhteydessä, Harakka kertoo.