Paikallisuutiset

Avi ja THL: Kainuussa ehkäisevä päihdetyö on parantunut ‒ työtä riittää, kun kainuulainen juo vuodessa viinaa 7,7 litraa

Aluehallintovirastot ja THL tekivät valtakunnallisen kyselyn kuntien ehkäisevän päihdetyön tilasta ja rakenteista. Kainuussa muutos sotesta hyvinvointialueeseen ei ollut suuri.

Kainuun kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet, mutta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on tapahtunut notkahdus. Asia selviää keskiviikkona julkaistusta kyselystä.

Merkittävänä heikentävänä kehitykseen vaikuttavana tekijänä on ollut vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

Joissain kunnissa ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä oli ollut esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta, jotka vuoden 2023 alussa lakkautuivat ja tilalle tuli nimetä uusi vastaava toimielin.

Samoin kunnan yhdyshenkilö on voinut olla sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tilalle on täytynyt nimetä uusi yhdyshenkilö.

Osin nämä muutokset ovat vielä kesken ja myös yhteistyö uusien hyvinvointialueiden kanssa on vasta muotoutumassa. Kainuussa muutos ei ollut niin suuri, sillä ennen vuotta 2023 Kainuun sote tuotti kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemän jäsenkuntansa alueella ja yksi kunta oli kuntayhtymän osajäsen.

Nyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimii kaikissa Kainuun kunnissa. Myös ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä toimii jokaisessa kunnassa.

Kyselystä ilmenee, että Kainuussa alkoholin myynti vuonna 2022 oli edelleen suurempaa kuin koko maassa keskimärin, mutta myynti on vähentynyt kuten koko maassakin. Vuonna 2022 alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100-prosenttisena alkoholina oli Kainuussa 7,7 litraa kun vastaava luku koko maassa oli 6,5 litraa asukasta kohden.

Kainuulaisten nuorten alkoholin sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö herättävät enemmän huolta kuin koko maassa keskimäärin. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan kainuulaisilla nuorilla on humalajuomista enemmän kuin koko maan nuorilla keskimäärin. Esimerkiksi 8. ja 9. luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli 10 prosenttia kun vastaava luku koko maassa oli 8,8%.

Kainuulaiset nuoret käyttivät tupakkatuotteita enemmän kuin vastaavanikäiset koko maassa keskimäärin.

Vanhempien liiallinen käyttö on aiheuttanut kainuulaisille nuorille enemmän haittaa kuin koko maan nuorille keskimäärin. Esimerkiksi peruskoulun 4.-5. luokan oppilaista 2,8 prosenttia oli tätä mieltä kun koko maassa vastaava luku oli 1,8.

Vuoden 2022 tulosten mukaan perusterveydenhuollossa AUDIT-C-testin tehneillä 18-64-vuotiailla kainuulaisilla 34,8 prosentilla alkoholinkäyttöön liittyi riskejä tai mahdollinen alkoholiriippuvuus. Vastaava luku koko maassa oli 22,6. Yli 64-vuotiailla AUDIT-testin tehneillä kainuulaisilla 11,8 prosentilla alkoholinkäyttöön liittyi riskejä tai mahdollinen alkoholiriippuvuus. Vastaava luku koko maassa oli 10,4.

Kyselyn mukaan kainuulaiset nuoret käyttivät tupakkatuotteita enemmän kuin vastaavanikäiset koko maassa keskimäärin. Myös kainuulaisten nuorten nuuskaaminen on lisääntynyt. Kaikissa ikäryhmissä päivittäin nuuskaavia on enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Kannabista vähintään kaksi kertaa kokeilleiden nuorten määrä Kainuussa on hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin.

Huumeiden hankkiminen omalla paikkakunnalla Kainuussa on entistä helpompaa.

Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden nuorten määrä on hieman vähentynyt Kainuussa, kuten koko maassakin. Eniten huumekokeiluja vuonna 2023 oli ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla 12,1 prosentilla, kun vastaava luku koko maassa oli 16,6.

Kouluterveyskyselyyn 2023 mukaan huumeiden hankkiminen omalla paikkakunnalla Kainuussa on entistä helpompaa, kuten koko maassakin. Vastaajista 39,7 - 54,6 prosenttia kokee huumeiden hankkimisen helpoksi, kun vastaavat luvut koko maassa ovat 52,6 – 63,0.

Kyselyn pohjalta kunnat saavat ohjausta ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen.