Kolumnit

Eduskunnasta: Eduskunnan budjettikäsittely ja julkinen velka

Eduskunnassa velkakeskustelu on värikästä, vaikka vahva talous- ja työllisyyskehitys onkin pienentänyt koronapandemian julkiseen talouteen synnyttämää merkittävää epätasapainoa. Alijäämän pienenemistä on edesauttanut myös koronapandemian vuoksi päätettyjen tukitoimien väheneminen. Talouskasvu näyttää kuitenkin hidastuvan merkittävästi vuonna 2023, ja sen seurauksena myös alijäämä kasvaa. Silti Suomen julkinen talous on tällä hetkellä lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa. Velkasuhteen isoihin muutoksiin oli riskinsä koronan aikana ja suuremmilta kolhuilta selviämistä selittää niin Suomessa kuin muualla maailmalla harjoitettu elvyttävä talouspolitiikka.

Vuoden 2023 talousarvioesitys on n. 8 mrd. euroa alijäämäinen. Kun puhutaan valtion lisävelanotosta, on hyvä myös tunnistaa mistä velka koostuu. Puolustusmenomme ovat nousseet huimasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Esimerkiksi puolustusvoimien materiaalihankintoihin menee n. 1,6 miljardia ja lisäksi F35-hävittäjien hankintamenot ovat 1,4 miljardia ensi vuonna.

Aiempina vuosina velkaantuminen lisääntyi lähinnä koronapandemian hoidosta ja sen vaikutuksista syntyneiden kulujen korvaamisesta. Nyt suuri budjettimenojen kasvu johtuu siitä, että sote siirtyy ensi vuoden alusta hyvinvointialueille ja valtio sotekulut jatkossa rahoittaa.

Myös sisäministeriön menot ovat kasvaneet Ukrainan sodan vuoksi lähes miljardilla. Poliisikin saa lisärahoitusta, jotta poliisien määrä pysyy 7 500:ssä. Rajavartiolaitos saa ensi vuonna 163 milj. uusien valvontalentokoneiden ostoon ja 15 milj. maa- ja merirajan valvontajärjestelmän uudistamiseen. Ukrainasta sotaa pakenevien auttamiseen ja kotouttamiseen on varattu n. 780 miljoonaa. Myös ukrainalaisten vastaanottamiseen on varattu 487,5 milj.

Venäjän energiasta ja fossiilisista polttoaineista irtautumista tuetaan noin neljännesmiljardilla.

Velkaa ja alijäämää ei voi kasvattaa holtittomasti, se on selvää. Mutta tällaista holtitonta tilannetta meillä ei ole. Velka- ja alijäämäkeskustelussa on hyvä muistaa, mikä vaikuttaa eniten talouskehitykseen. Esimerkiksi hyvä työllisyyskehitys, toiminnallisesti vaikuttavat sote- ja koulutusinvestoinnit, kestävä energiatalous ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ovat edellytyksiä toimivalle taloudelle ja kasvukykyisyydelle. Korkea osaaminen ja hyvinvoivat ihmiset lisäävät tuottavuutta ja suhdannetilanteeseen oikein mitoitettu talouspolitiikka työllisyyttä. Näillä eväillä myös velan ja alijäämän pitäisi pysyä hallinnassa.

Kirjoittaja on suomussalmelainen vasemmistoliiton kansanedustaja.