Kolumnit

Eduskunnasta: Hallituksen talouspolitiikasta

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kajaanista.

Joulu lähestyy ja meillä kaikilla joulukiireet alkavat tuntua ja näkyä omissa päivittäisissä toimissamme. Näin on tilanne myös eduskunnassa.

Vuoden 2022 budjetin käsittely on viime vaiheessa, minkä eteen olemme reilut kaksi kuukautta kuulleet asiantuntijoita kaikkien budjetin pääluokkien osalta. Budjettia on täydennetty pienillä lisäyksillä ja korjauksilla.

Kuluvalla viikolla tulleen tiedon mukaan valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin 8 miljardia euroa vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen kirjatusta 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta. Päätös perustuu valtion vahvaan maksuvalmiusasemaan.

Valtio ottaa vuonna 2021 uutta velkaa vain noin 3,7 miljardia euroa. Tämä on todella ilahduttava tieto ja vahvistaa edelleen Sanna Marinin hallituksen politiikan oikeellisuutta myös talouspolitiikan osalta.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen onnistunut kriisinhoito ja valittu talouspolitiikka näkyvät talouden vahvassa kasvussa. Taloutemme on palautunut koronakriisistä muita euromaita selvästi nopeammin. Työllisyys on noussut yli koronaa edeltävän tason. Työllisyysaste on noussut koronaa edeltävälle tasolle 72,7 prosenttiin, elokuussa 2021 se oli korkein työllisyysluku Suomessa viimeiseen 30 vuoteen.

Työllisyyden parantuminen vähentää työttömyysmenoja ja vähentää osaltaan velanoton tarvetta. Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista.

Jo aikaisemmin oli nähtävissä valtion talouden hyvä kasvukehitys. Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys vähensi valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa, mikä on todella merkittävä asia koronaepidemian edelleen vaikuttaessa keskuudessamme. Lisäksi velanhallinnan eriin merkitään lisäyksenä yli 500 miljoonaa euroa, koska matala korkotaso on aiheuttanut lainojen liikkeelle laskemisen yhteydessä emissiovoittoja.

Veikkaustoiminnan tuotot ovat alentuneet ja siksi joudutaan vuodelle 2022 lisäämään rahapelitoiminnan tuottojen laskun takia 73,8 miljoonan euron kompensaatiota edunsaajille. Yhdessä aiemmin jo varsinaisessa talousarviossa ehdotetun 330 miljoonan euron kanssa esityksellä turvataan tärkeiden järjestötoimintojen jatkuvuus ensi vuodeksi niin sosiaalityön kuin kulttuurinkin saralla.

Täydentävällä talousarviolla ratkaistaan toiminnan jatkuminen niille, joilla maailmanlaajuisen pandemian vuoksi vaikeassa asemassa olleiden toimijoiden, arvokasta työtä tekevien kulttuuritoimijoiden rahoitus turvataan ensi vuodelle.

Toisin kuin finanssikriisin leikkausten aikaan, nyt on elvytetty ja tuettu vahvasti taloutta. Julkinen velkasuhde kasvoi kahden edellisen kriisin (finanssikriisin ja eurokriisin) seurauksena noin 30 prosenttiyksikköä ennen vakautumista, nyt velkasuhde on kasvanut alle 10 prosenttiyksikköä.

Hallituksen talouspolitiikka on ollut onnistunutta.

Onnistunut koronakriisin hoito ja oikein mitoitettu finanssipolitiikka ovat mahdollistaneet talouden nopean toipumisen kriisin aiheuttamista vahingoista. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 2,9 prosentin kasvua ja tälle vuodelle 3,3 prosentin kasvua. Useimmat ennusteet ennakoivat ensi vuoden kasvuksi yli 3 prosenttia.

Vielä vuosi sitten näin hyvä kehitys näytti epätodennäköiseltä. Hallituksen linja tuottaa tulosta. Nyt on keskityttävä kestävän kasvun rakentamiseen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen.

Hyvää joulun odotusta ja toimintarikasta uutta vuotta!