Kolumnit

Eduskunnasta: Oikeusvaltiota on puolustettava uupumatta

Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja (sd.) ja eurooppa- ja

omistajaohjausministeri.

Oikeusvaltioperiaate ei ole Euroopan unionissa vain mielipidekysymys tai moraalinen ihanne. Oikeusvaltiossa on kyse EU:n perusarvoista, oikeudellisesta perustasta, joka on kirjattu perussopimuksen artiklaan 2.

Kuluneen vuoden aikana EU osoitti kykynsä päivittää ja kehittää uusia välineitä oikeusvaltiotyökalupakkiinsa. Vaikka ongelmiin on vaikea luoda salamaratkaisua, ei unionissa ole annettu tilanteen kehkeytyä sitä vain katseella seuraten.

Tuorein osoitus päättäväisyydestä oli joulukuussa jäsenmaiden yksimielinen sopu unionin rahoituskehyksestä sekä elvytysrahastosta, minkä yhteydessä vahvistettiin kytkentä rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen välille. Rahoitus voidaan jäädyttää tai vetää pois maalta, jonka oikeusvaltiopuutteet voivat vaarantaa yhteisten varojen moitteettoman käytön.

Kyseessä on merkittävä avaus: EU-rahoitus on nyt hyväksytyn asetuksen perusteella ehdollista oikeusvaltioperiaatteelle. Asetusta sovelletaan määräenemmistöllä, eli mikään maa ei voi yksin estää sen käyttämistä. Sitä ei ole tehty yhtäkään yksittäistä maata vastaan, vaan ehdollisuus koskee kaikkia tasapuolisesti.

Uusi mekanismi on tärkeä unionin uskottavuudelle: yhteisistä pelisäännöistä poikkeamiseen voidaan konkreettisesti reagoida. Tätä Suomi ajoi EU-puheenjohtajakaudellaan.

Kuluneen syksyn aikana on jäsenmaiden kesken käyty myös uudenlaista oikeusvaltiovuoropuhelua, jota Suomi kehitti puheenjohtajakaudellaan. Siinä etusijalla on ongelmien ennaltaehkäisy ja parhaat käytänteet. Komission uuden oikeusvaltiovuosiraportin myötä neuvostossa käytävälle keskustelulle on olemassa vankka fakta-aineisto, joka kootaan kaikista jäsenmaista, myös Suomesta.

Oikeusvaltiotyökalupakissa on lisäksi artiklan 7 mukainen rikkomusmenettely, jota sovelletaan parhaillaan Puolan ja Unkarin kohdalla. Huolta on ollut etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja sananvapaudesta. Koska mahdolliset sanktiot vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä, niiden käyttöönotto on kuitenkin epätodennäköistä. Silti artiklan 7 mukaiset kuulemiset ovat olleet paikallaan, sillä ne osoittavat jäsenmaiden kyvyn nostaa vaikeatkin asiat avoimesti pöydälle.

Jäsenmaiden ohella EU-tuomioistuimella on tärkeä rooli oikeusvaltion vaalimisessa. Se on riippumaton oikeusistuin, joka viime kädessä tulkitsee EU-oikeutta ja osaltaan turvaa säädösten tasapuolisen ja tarkan tulkinnan.

Oikeusvaltiota on uupumatta puolustettava, sillä oikeusvaltio on laillisuuden ja yhdenvertaisuuden tae.