Kolumnit

Eduskunnasta: Suomen veroaste vs. leikkaukset hyvinvointivaltiosta

Valtiovarainministeriö julkaisi budjetin yhteydessä taloudellisen ennusteen, jonka tiedot Suomen kokonaisveroasteen kehityksestä pitäisi herätellä suomalaiset ymmärtämään, missä valtion taloudessa ja velkakeskustelussa oikeasti mennään.

Miksi kokonaisveroaste on tärkeä?

Kokonaisveroaste mittaa verotulojen määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen ja ministeriön ennusteessa kokonaisveroaste romahtaa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 1987. Ja se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämää on mahdotonta kuroa umpeen menoleikkauksilla, alas ajamatta koko hyvinvointivaltiota, jos talouden kasvunäkymät pysyvät vaisuina ja kokonaisveroasteen laskun annetaan jatkua.

Ensi vuonna veroasteen arvioidaan olevan 40,8 prosenttia ja vuonna 2027 vain 40 prosenttia, kun se tänä vuonna on 41,7 ja viime vuonna 42,9 prosenttia.

Veroasteen lasku lähivuosina johtuu muun muassa ympäristöverojen tuoton vähenemisestä, kun liikenne sähköistyy ja päästöt muun muassa teollisuuden ja energiantuotannon puolella laskevat. Sekä siitä, että hallitus tietoisesti keventää valmisteverotusta sadoilla miljoonilla euroilla, mikä tarkoittaa myös päästövähennystavoitteiden karkaamista.

Liikenteen veroremonttiin ei ole löytynyt yhteisymmärrystä vuosikymmeniin ja teollisuuden sekä energiatuotannon puolella näyttää käyvän samalla tavalla. Hyvinvointivaltion alasajo nähdään ainoana ratkaisuna korjata ilmiselviä talousongelmia, joihin löytyisi toisetkin korjauskeinot, jos vain olisi halua toteuttaa.

Eikä Suomessa tarvittavia verouudistuksia tarvitsisi kohdistaa työntekijöihin tai pieni- ja keskituloisiin yrittäjiin. Esimerkiksi tuomalla ulkomaalaisten rahastojen verottomat osingot verotuksen piiriin saataisiin lisätuloja sekä vahvistettaisiin verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä.

On selvää, että verokehitys on täysin kestämätön maassa, jossa julkiset menot kasvavat, koska väestö ikääntyy, ja ekologinen jälleenrakennus edellyttää investointeja. Tulopuolen romahdus on keskeinen syy myös Suomen julkisen talouden alijäämään.

Hallituksen ideologinen päätös olla käyttämättä työkaluja tulopuolen eri verotuksen vahvistamiseksi on syy sille, että alijäämä ei pienene hallituksen rajuista leikkauksista huolimatta.

Veroaste alenee 2,9 prosenttiyksikköä vuosina 2022–2027. Jos veroaste olisi vuonna 2027 vuoden 2022 tasolla, olisi verokertymä tuolloin lähes 10 miljardia suurempi ja julkinen talous lähellä tasapainoa. Toisin sanoen veroastetta ei olisi tarvetta nostaa siitä tasosta, missä se oli viime vuonna.

Merja Kyllönen on vasemmistoliiton kansanedustaja Suomussalmelta.