Kotimaa

Etätyön mahdollisuus laajennettava myös koronakriisin jälkeiselle ajalle - maailmalla suuryritykset näyttäneet jo mallia

Saarikko esittää uutta työn ja investointien ohjelmaa, jalostusaste ylös ja elinkeinorakenne monipuolisemmaksi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kannustaa valtionhallintoa laajentamaan etätyön mahdollisuutta myös koronakriisin jälkeen.

Puolustusministeriössä on jo tehty asiasta päätöksiä.

– Siellä lisätään etätyön mahdollisuuksia merkittävästi. Joustavampi arki, asuminen ja perhe-elämä ovat mahdollisia valtaosalle työntekijöistä. Etätyöstä tulee pysyvä mahdollisuus myös korona-ajan jälkeen. Tätä vapaaehtoista alueellistamista pitää nyt jatkaa ja laajentaa kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille, Saarikko linjasi puhuessaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa.

Saarikko puhui etänä kotoaan Oripäästä. Muutoinkin kokous järjestetään pääsääntöisesti etänä.

Esimerkkejä löytyy jo

Eikä kyse ole vain valtionhallinnosta.

Saarikko toivoo, että yhä useampi työnantaja sopisi paikallisesti työntekijöiden kanssa korona-aikana saatujen kokemusten perusteella siitä, kuinka etätyötä voidaan tehdä enemmän niillä työpaikoilla, missä se on mahdollista.

– Tämä vaatii myös muutosta johtamiseen ja tapaan johtaa itseään omassa työssään.

Hän muistutti, että maailmalla suuryitykset näyttävät tästä jo suuntaa.

– Facebook kertoo, että puolet yhtiön 48 000 työntekijästä voi jatkossa työskennellä kotoaan pysyvästi. Twitterin toimitusjohtaja julisti yhtiön sallivan etätyöt tästä eteenpäin. Vielä äsken yritykset kannustivat ihmisiä muuttamaan lähelle tornitaloja. Kohta voit tehdä työt metsän siimeksestä, mummolasta tai kotoa käsin.

Samalla kun etätyö lisääntyy, niin Suomen nettiyhteydet on pantava entistä parempaan kuntoon.

– Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että etätyö onnistuu ja sähköiset palvelut pelaavat koko maassa. Päätöksiä pitää hallituksessa tehdä jo tänä talvena.

Porkkana nuorille

Saarikko korosti, että kannustusta tarvitsevat myös nuoret, jotta he voisivat valita asuinseudun vapaasti.

– Laitan vireille selvityksen opintotuen alueellisen lainahyvityksen käyttöönotosta. Se on porkkana, menolippu maakuntiin. Ehdotuksen taustalla on hyvät kokemukset Norjasta, jossa opintovelallinen saa kevennystä lainanmaksuunsa, jos hän asuu ja työskentelee harvaanasutulla, työvoimapulasta kärsivällä alalla.

Uusi kasvun ohjelma

Keskusta esittää uutta suomalaisen työn ja uudistumisen investointiohjelmaa.

– Investointiohjelma avulla saadaan miljardiluokan investoinnit liikkeelle Suomessa. Se nojautuu meidän olemassa oleviin vahvuuksiin, kuten metsäosaamiseen ja uusiutuvaan energiaan sekä digitaaliseen osaamiseen.

Tavoitteena on nostaa jalostusastetta ja monipuolistaa elinkeinorakennettamme.

– Hyödynnämme olemassa olevia kotimaisia ja EU-rahoituslähteitä. Puuta ja päätä. Luomme työtä koko Suomeen, Saarikko tiivisti.

Puheet koventuneet

Puheenjohtaja nosti puheessaan esille politiikan käytöstavat ja sen, miten puheet ovat koventuneet.

– Kun katsoin politiikkaa tovin kauempaa, tajusin, miten luotaantyöntävältä meno aika ajoin näyttää. Ihmiset ovat huolissaan, että keskinäinen luottamus ja totuus näyttävät menettäneen keskustelussa arvoaan.

Hän korosti, että puolueessa asioista saa ja pitää voida olla eri mieltä, mutta sen voi tehdä toista tallomatta.

Erityisen tärkeää on muistaa käytöstavat kuntavaalien lähestyessä.

– Kuntapäättäjämme motiivi ei ole näpäyttää, antaa valtapuolueelle selkäsaunaa tai suunnitella vetävänsä hallitsevaa puoluetta turpiin, hän muotoili.

Ohjelma jaksamiselle

Saarikko kiinnitti huomiota kuntien työntekijöiden jaksamiseen. Heistä monelle etätyö ei ole mahdollista.

– Moni työntekijä on uupunut. Kiire ja stressi ovat lisääntyneet. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että ajaudutaan ennenaikaisesti pois työelämästä. Korona on kuormittanut julkisen puolen työntekijöitä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetuksessa.

Siksi nyt pitää panostaa työntekijöiden hyvinvointiin.

Hän esittää, että rakennettaisiin ohjelma ja siihen konkreettiset toimet, joilla kuormittunut henkilöstö jaksaisi työelämässä niin koronakriisin yli kuin sitä seuraavat vuodet.