Kotimaa

Halla-aho: "EU:n lahjarahan avulla Italia, Espanja ja Ranska välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä"

Eduskunta keskustelee EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista. Kokoomuksen Arto Satonen korosti, että jokaisen jäsenmaan on vastattava omasta taloudestaan ja omista veloistaan.

Helsinki

EU:n elpymisrahastolla ei perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita, vaan Etelä- ja Keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia.

Finanssikriisi opetti hänen mielestään Euroopan vallanpitäjille, että näiden maiden ongelmia on poliittisesti vaikeata ratkaista jäsenmaiden sisäisillä hevoskuureilla.

– Kansalaiset eivät niistä pidä, vaan äänestävät valtaan EU:n kannalta epämiellyttäviä puolueita.

– Toinen tapa on sosialisoida näiden maiden ongelmat ja panna talouttaan paremmin hoitaneiden jäsenmaiden kansalaiset maksamaan. Haasteena on ollut vain se, miten myydä tämä ajatus pohjoisten jäsenmaiden kansalaisille. Juuri tähän korona tarjoaa savuverhon, Halla-aho sanoi keskiviikkona eduskunnassa keskusteltaessa EU:n elvytyspaketista.

Halla-aho päätteli, että EU:n elvytyspaketin takia Italia, Espanja ja Ranska välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä.

– Ne voivat lahjarajan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, joihin niillä ei ole varaa.

Saksassa demariministeri puhuu toisin

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on korostanut elvytystoimien kertaluonteisuutta ja tarkkarajaisuutta. Halla-ahon mielestä hän voisi kertoa tämän myös eurooppalaisille aatetovereilleen. Saksan sosialidemokraattinen valtiovarainministeri Olaf Scholtz on nähnyt elpymisrahaston peruuttamattoman askeleena kohti syvempää liitovaltiota.

Halla-ahon mukaan osa puolueista haluaa tietoisena oman äänestyjäkuntansa kriittisistä näkemyksistä maalata EU:n elvytyspaketin sellaiseksi, mitä se ei ole.

– Keskusta sanoo, että lahjoittamalla miljardikaupalla rahaa ulkomaille Suomi puolustaa omaa vientiään. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat käyttäisivät saamansa rahat suomalaisten vientituotteiden ostamiseen tai edes olisivat Suomelle merkittäviä vientimaita.

Halla-ahon mukaan on myös täysin selvää, että EU:n yhteinen velka ja yhteisvastuu rikkovat EU:n perussopimusten henkeä.

– On surulista katsella, että unioni, joka esiintyy oikeusvaltion puolustajana, etsii juridisia keinoja omien sääntöjensä rikkomiseen.

Kokoomukseltakin arvostelua

Kokoomuksen Arto Satonen totesi ryhmäpuheessa, että kokoomuksessa uskotaan Eurooppaan.

– Elpymisrahasto nykyisessä muodossaan ei kuitenkaan vastaa näkemystämme siitä, miten koronan runtelema Eurooppa tehokkaimmin pääsisi takaisin jaloilleen.

Euroopan unionin on Satosen mukaan oltava kestävälle pohjalle rakennettu talousunioni.

– Euroopan taloudet ovat yhteen sidottuja, mutta jokaisen jäsenmaan on vastattava omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Jos kaikkien EU-maiden taloudet olisivat olleet ennen koronaa riittävän vahvoja elvyttämään, niin elpymisrahastoa ei olisi tarvittu lainkaan. EU:n budjettia ei pitänyt rahoittaa lainarahalla.

Kokoomuksen tavoitteena on valuuttaunioni, jolla voidaan palauttaa markkinakurin periaate, jolloin jokainen jäsenmaa vastaa veloistaan itse.

– Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ajoi valtiovarainministerinä velkajärjestelymekanismin käyttöönottoa, ja se on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite. Pääministeri Marin, miksi Suomi ei ole pitänyt velkajärjestelymekanismia esillä neuvotteluissa, Satonen kysyi.

Satonen pelkäsi myös, että EU:n perussopimusten kyseenalainen tulkinta johtaa pahimmassa tapauksessa EU:n legitimiteetin rapautumiseen.

– Sen vuoksi elpymisrahaston on jäätävä ainutkertaiseksi.

Lopullisen kantansa elvytyspakettiin kokoomuksen eduskuntaryhmä muodostaa, kun eduskunta on perusteellisesti käsitellyt elpymiskokonaisuuden sisällön.

Essayah moitti kansalaiskeskustelun unohtamista

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei Suomen sitomista vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan eikä kannata verotusoikeuden avaamista unionille.

– Joudumme myös antamaan hallitukselle moitteita sen tavasta huolehtia eduskunnan, mutta ennen kaikkea kansalaisten, tiedonsaannista elpymiskokonaisuuden käsittelyssä. Heti kesäkuussa hallitus ylimitoitti asiakirjojen vaiteliaisuusvelvoitteen. Vastoin linjaustaan hallitus ei huolehtinut kansalaiskeskustelusta ennen sitoutumistaan pakettiin, puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.

Hänen mukaan joudutaan myös arvioimaan, onko hallitus noudattanut perustuslakivaliokunnan kantaa Suomen vastuiden tarkkarajaisuudesta ja siten budjettisuvereniteetin säilymisestä.

– Hallitus tukee esitystä, jonka avulla siirretään Suomen kaltaisten nettomaksajien varoja maille, jotka eivät ole kyenneet sopeuttamaan talouttaan. Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa siihen, että kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan jatkossakin.

Essayah arvioi, että ylivelkaantuneita maita lisävelka ei nosta jaloilleen.

– Päinvastoin markkinakuri jäsenvaltioiden talouden tervehdyttämiseksi heikentyy edelleen. Tässä kylvetään jo seuraavan kriisin siemenet.