Hyvinvointi

Karmean väsymyksen taustalta paljastui helpottava syy – jopa miljoona suomalaista voi kärsiä nukkuessaan vaivasta, jolla on pahetessaan vakavia seurauksia

Liina Putkosella, 49, diagnosoitiin uniapnea nelisen vuotta sitten. Hän hakeutui lääkäriin kovan väsymyksen takia.

– Olin todella väsynyt, ja ihmettelin pitkään, mistä se johtui. Töiden jälkeen nukahdin usein heti sohvalle. Vasta sen jälkeen jaksoin tehdä iltaruoan ja muut toimet. Työmatkoilla meinasi olla vaikea pysyä hereillä autossa. Pahimmillaan tuntui, etten jaksanut kotona edes nousta portaita ylös.

Putkonen hakeutui työterveyslääkärin kautta tutkimuksiin, joissa kartoitettiin väsymyksen syitä.

Putkosen puoliso oli kiinnittänyt huomiota kuorsaamiseen, mutta hengityskatkoksia ei ollut huomattu. Uniapnea todettiin happisaturaatiotutkimuksella, jolla mitataan katkosten tiheyttä ja kestoa.

– Sieltä löytyi pahimmillaan yli minuutin mittaisia hengityskatkoja. Oli aika hurja ajatella, että olin ollut niin pitkiä aikoja ilman happea.

Putkonen käytti testilaitetta yhden yön. Sen jälkeen hän pääsi unihäiriöpoliklinikalle ja sai diagnoosin keskivaikeasta uniapneasta.

Diagnoosi oli helpotus.

– Olin todella huojentunut, kun löytyi sekä syy että hoito. Väsymystä voivat aiheuttaa monet sairaudet syövästä alkaen, ja uniapnea on sentään hoidettavissa oleva vaiva.

Pitkäaikaisesta univajeesta muisti- ja erektiohäiriöitä

– Koko väestön tasolla uniapnean esiintyvyys on noin 4,5 prosenttia. Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla esiintyvyys on suurempi, arvioiden mukaan 10–15 prosenttia, kertoo Terveystalon lääkäri Eevert Partinen.

– Pari vuotta sitten Lääkärilehdessä julkaistiin artikkeli, jonka mukaan jonkinasteinen uniapnea voisi olla yli miljoonalla suomalaisella. On hyvä muistaa, että se voi esiintyä lieväasteisena, jolloin sillä ei ole suurta vaikutusta kuolleisuuteen tai riskejä muihin sairauksiin, Partinen sanoo.

Uniapneassa sisäänhengitys estyy nukkuessa hetkeksi ylähengitysteiden ahtauden vuoksi.

Unihoitaja Soile Hällfors kertoo, että ylipaino, limakalvojen turvotus ja rakenteelliset ongelmat voivat ahtauttaa hengitysteitä.

Hoitamaton uniapnea lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai aikuisiän diabetekseen. Se voi altistaa myös rytmihäiriöille, kuten eteisvärinälle.

Pitkäaikaisesta univajeesta kärsivillä muistihäiriöt yleistyvät. Uniapneaa sairastavilla miehillä voi esiintyä myös testosteronivajetta sekä erektiohäiriöitä.

Vuositasolla tutkimuksiin ja hoitoon uniapnean vuoksi hakeutuu kymmeniätuhansia ihmisiä, mutta arviolta kolmannes uniapneoista jää diagnosoimatta.

Eevert Partisen mukaan tietoisuus uniapneasta on lisääntynyt viime vuosina. Laulaja Olli Lindholmin menehtymisen aikoihin sairaus oli paljon mediassa esillä, joten ihmiset hakeutuivat tutkimuksiin ahkerasti.

Tutkimuksiin hakeudutaan usein sen jälkeen, kun kumppani on esittänyt huolen katkonaisesta kuorsaamisesta tai hengityskatkoista. Kumppanin huoli on Partisen mukaan usein oikea.

Hengityskatkokset ovat yleisin uniapnean oire, mutta uni voi myös olla levotonta tai yöuni ei virkistä eikä palauta. Tavallisia ovat myös yöheräilyt tai tarve käydä öisin vessassa.

– Yksin nukkuvat saattavat tunnistaa myös yöhikoilun ja heräilyn ohessa sen, että herää tukehtumisen tunteeseen. Monilla on myös päänsärkyä ja heikko vireystila, Partinen luettelee.

Elintavoilla iso merkitys

Elintavat ovat keskeisessä roolissa sekä unihäiriöiden kehittymisessä että hoitamisessa, ja säännöllisyys on tärkeää keholle ja mielelle. Vuonna 2018 Vuoden Unihoitajaksi valittu Soile Hällfors havainnollistaa asiaa kellojen siirrolla.

– Olemme kiinnostuneita kellojen siirtoon liittyvästä ajan muutoksesta, mutta emme huomaa sitä, että siirrämme sisäisiä kellojamme omilla elintavoillamme hyvin usein ympäri vuoden.

– Häiritsemme tätä mekanismia myös päihteillä. Jo yhdellä alkoholiannoksella ennen nukkumaanmenoa voi olla vaikutusta unen laatuun. Unen kannalta oleellista on ruokailujen, nukkumisen ja palautumisen ajoittaminen, Hällfors sanoo.

Hällfors kertoo, että riittämätön palautuminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä fysiologisia muutoksia. Väsymykseen tottumisesta seuraa ylivireyttä, joka altistaa unihäiriöille.

Ne puolestaan voivat edesauttaa uniapnean syntymistä. Elimistöön kertyy stressihormoni kortisolia, jonka tehtävä on pitää ihminen valppaana. Tämä voi estää nukahtamasta.

Uniapnea on yleistynyt 2000-luvun alusta edelleen. Partinen nimeää syiksi esimerkiksi keski-iän nousun sekä lisääntyneen ylipainon.

– Aikuisten uniapneatutkimuksissa käydään läpi lääkkeiden ja alkoholin käyttöä. Alkoholi tunnetusti rentouttaa, mutta se rentouttaa myös nielun alueen lihaksia, jolloin ne menevät lyttyyn yöllä ja aiheuttavat uniapneakohtauksia. Sama vaikutus on monilla unilääkkeillä, rauhoittavilla lääkkeillä ja vahvoilla kipulääkkeillä.

Myös nikotiini voi pahentaa uniapneakohtauksia, sillä se aiheuttaa limakalvojen turvotusta, joka ahtauttaa nielun aluetta.

Uniapnean hoitoon kaksi vaihtoehtoa

Yleisin hoitomuodoista on uniapnealaite eli CPAP-laite (Continuous Positive Airway Pressure).

Laite johtaa letkun kautta pienellä ylipaineella ilmaa kasvoille asetettavaan maskiin, jonka tarkoituksena on pitää hengitystiet avoimina nukkuessa ja auttaa nukkumaan paremmin.

– Uskon, että myös uniapneakisko tulee yleistymään. Se on kuin purentakisko, jossa tuodaan alaleukaa eteenpäin kauemmas nielusta ja näin saadaan vapautettua hengitystilaa, Partinen kertoo.

– Tällä hetkellä Suomessa vallitsee käytäntö, että kiskohoitoa ei aloiteta ennen kuin CPAP-hoito on kokeiltu ja todettu epäonnistuneeksi. Ruotsissa kiskohoito on yhtä yleistä kuin CPAP-hoito.

Partinen huomauttaa, että osa valmiiksi huonosti nukkuvista potilaista kokee moottorikäyttöisen laitteen ja kasvoille asetettavan maskin letkuineen jopa vaikeuttavan nukahtamista. Usein jo haastattelussa selviää, että henkilö pärjäisi paremmin kiskohoidolla.

– Kiskohoidossa on parempia tuloksia, jos henkilöllä ei ole runsasta ylipainoa.

Kaikenlaista uniapneaa tulisi hoitaa keskittymällä uniapneaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden hoitoon. Hällforsin mukaan ylipaino on merkittävin uniapnealle altistava tekijä.

Ylipainon kertyessä elimistöön myös henkitorven ympärille kertyy ylimääräistä sidekudosta.

– Hiljalleen kertyvä ylipaino voi totuttaa uniapneaan ja huonoon uneen. Sitä voi hoitaa onnistuneella painonhallinnalla. Jo kymmenen prosentin painonpudotus helpottaa oireita, Hällfors sanoo.

Laitteeseen totuttelu oli aluksi hankalaa

Liina Putkosen uniapneaa hoidetaan CPAP-laitteella. Lääkärin kanssa käytiin keskustelua myös elintavoista.

– Minulla on pieni leuka, ja kieli vetäytyy taaksepäin. Lääkäri sanoi, että pelkkä painonpudotus tuskin olisi ratkaissut ongelmaa, vaikka sitäkin suositeltiin.

Putkonen sai kokeiltavakseen kaksi erilaista maskia, joista toinen peittää kokonaan suun ja toinen vain nenän. Nenämaski oli hänelle sopivampi.

Putkonen kokee, että CPAP-hoidosta on ollut hyötyä, vaikka laitteeseen totuttelu oli aluksi hankalaa.

– Se on ehdottomasti toimiva laite. En nuku enää ollenkaan ilman sitä. Alussa oli hankalaa, kun putki rahisi ja heräsin aamulla repien maskia naamaltani. Nykyään laitteesta ei ole vaivaa.

– Yleensä luen illalla kirjaa maski jo kasvoilla. Laite toimii vähän unilääkkeenäkin: tietää, että kohta pääsee nukkumaan, kun pistää maskin naamalle.

Nykyään suurimmalta vaivalta tuntuu se, että matkoille lähtiessä laitetta pitää raahata mukana ja se lasketaan matkatavaraksi.

Putkonen sanoo huomanneensa, että CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen hänen kokonaisvointinsa on parantunut merkittävästi.

– Se aivan hirveä väsymys loppui. Sen jälkeen on riittänyt energiaa asioiden tekemiseen ja normaaliin elämään.

– Ja kun myöhemmin olen lukenut, että hoitamattomasta uniapneasta voi seurata esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, tuntuu hyvältä tietää, että hoitaa myös sitä puolta terveydestä.

Naisten uniapnea tunnistetaan heikommin

Pitkäaikainen unettomuus tai huonounisuus lisää epäterveellisiä valintoja ruokailussa. Jatkuvan väsymyksen myötä liikunta voi vähentyä ja paino nousta, mikä lisää uniapneariskiä.

– Psyykkiset tekijät ovat isossa osassa. Kun nukutaan huonosti ja haastetaan elämäntavat, siitä syntyy helposti kehä. Ihmisten on hankala tunnistaa elintapojen vaikutus omaan uneen, unihoitaja Soile Hällfors huomauttaa.

Naisten uniapnea tunnistetaan yhä huonommin kuin miesten. Naisilla sairaus oireilee eri tavalla. Heidän uniapneariskinsä kasvaa iän myötä.

Naisten uniapnea saatetaan sekoittaa menopaussioireisiin, ja joskus ne voivat puhjeta samaan aikaan. Kun naishormoni vähenee elimistössä iän myötä, ihon elastisuus vähenee myös henkitorven ympärillä.

– Naisten kuorsaus on myös usein pehmeämpää kuin miehillä, ja naiset saattava hävetä kuorsaamisesta kertomista, Hällfors kertoo.

Uniapneaa tutkitaan perinteisesti seuraamalla happisaturaatiota ja hengityskatkosten tiheyttä sekä pituutta. Kun tulee hengityskatkos, katsotaan happitasojen laskua. Naiset reagoivat kuitenkin alkaviin hengityskatkoksiin eri tavalla.

– Naisten kroppa reagoi herkemmin happitasomuutoksiin. He saattavat havahtua unesta hengittämään ennen kuin tulee diagnostinen kolmen prosentin happitason lasku. Vaikka katkonainen ja huonolaatuinen uni tunnistetaan, uniapnea voi jäädä huomaamatta, lääkäri Eevert Partinen kertoo.

Aivosähkökäyrällä tehtävässä unitutkimuksessa eli unipolygrafiassa uniapnea voidaan huomata varmemmin. Kun aivot havahtuvat ja aktivoituvat, nielun alueen lihasjännitys palautuu ja korjaa uniapnean oireita ennen happisaturaatiomuutoksia.

Voisiko lasten ylivilkkaus johtua uniapneasta?

Hällfors kertoo, että lapsilla hoitamaton uniapnea aiheuttaa levottomuutta ja keskittymishäiriöitä. Hän neuvoo tarkkailemaan kuorsaako lapsi, miltä lapsi muuten kuulostaa nukkuessaan ja nukkuuko hän suu auki.

Lasten uniapnea johtuu useimmiten suurista nielu- tai kitarisoista, jotka tukkivat hengitystietä. Kuorsaus ja yöheräilyt voivat olla ensimmäinen merkki. Myös yökastelua voi esiintyä.

– Lasten huono-unisuus oireilee usein levottomuutena ja vilkkautena, mutta laitetaanko ne liian herkästi käytösoireiden piikkiin eikä osata kiinnittää huomiota nukkumiseen? Hällfors pohtii.

Hällfors nostaa esiin myös lasten lisääntyneen ylipainon. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilaston mukaan 2–16-vuotiaista pojista 29 prosentilla ja tytöistä 19 prosentilla oli ylipainoa vuonna 2021.

– Lapsetkin syövät entistä enemmän prosessoitua ruokaa ja liikkuminen on vähentynyt. Mielestäni näitä asioita kannattaisi ottaa huomioon, kun pohditaan, miksi suomalaisten Pisa-tulokset ovat heikentyneet.

Myös lasten ruutuaika on lisääntynyt viime vuosina älypuhelinten yleistyttyä. Älylaitteiden sinisellä valolla on todettu olevan nukahtamista vaikeuttava ja unenlaatua heikentävä vaikutus.

Hällfors toivoo erityisesti ennaltaehkäisevien toimien ja tietoisuuden lisäämistä.

– Tällä hetkellä keskitytään hyvin paljon sairauden hoitoon eikä siihen, mistä oireet johtuvat. Meillä on aika tehoton koneisto, joka ei osaa motivoida ja herättää ihmisiä kiinnittämään huomiota elintapoihin.