Kotimaa

Konkurssiaalto höykyttää Suomea – kaatunutta moottoriurheilukeskus Kymi Ringiä yritetään myydä, mutta "ei renkaanpotkijoille"

Ratayhtiö Kymiring oy kertoi viime viikolla hakeutumisestaan konkurssiin. Päijät-Hämeen käräjäoikeus asetti maksukyvyttömän yhtiön virallisesti konkurssiin torstaina. Talousvaikeuksissa pitkään painineen yhtiön saneerausvelat ovat lähes 22 miljoonaa euroa.

Moottoriurheilukeskus Kymi Ringiä on yritetty pelastaa jo vuosikausia myös valtiontuen turvin. Konkurssi jäi ainoaksi vaihtoehdoksi sen jälkeen, kun viimeinenkin oljenkorsi katkesi merkittävän ulkomaisen mysteerisijoittajan vetäydyttyä hankkeesta kalkkiviivoilla. Myös kotimaiset sijoittajat ovat yhtiön hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kivisaaren mukaan poissa pelistä.

– Kiinnostuneita ostajia oli. Saneerausohjelman ehtoja lukiessaan ulkomaiset sijoittajat vähän myöhään totesivat, että riskejä on liikaa. Siksi he eivät uskaltaneet lähteä mukaan. Realisointisaneerauksessa oli mukana kotimainenkin vaihtoehto, mutta tarjous ei tyydyttänyt velkojia. Meille sanottiin, että konkurssiin olisi syytä hakeutua.

Nyt yhtiö joutuu aloittamaan ostajan etsimisen nollasta. Lyhyellä tähtäimellä pelissä on ensi kesä ja pitkällä koko paikan tulevaisuus.

– Oikeastaan aloitamme hiukan takamatkalta. Ensi kesä on melko täynnä ohjelmaa. Jos kaikki peruuntuu sen jälkeen, kun kaikki on kolmena edellisenäkin kesänä peruuntunut, se on yhä isompi ylämäki kenelle hyvänsä omistajalle, Kivisaari sanoo.

– Mutta jos tarjoukset ovat velkojien mielestä liian alhaisia ja asia alkaa kestää ja venyä, voi olla, että ohitse menee jo neljäskin kesä. Se on myrkkyä hankkeen tulevaisuudelle.

Kovista takaiskuista huolimatta Kivisaari elättelee vielä toivoa.

– Valtavan iso rakennustyö on pientä silausta vaille valmis. Eihän rataa kukaan mihinkään vie. Konkurssimenettelyn kautta se vain päätyy uuteen omistukseen. Jos asiat etenevät rivakasti ja velkojia tyydyttävä asiallinen ostaja löytyy, voidaan ensi kesän tapahtumiakin järjestää.

Iitin Kausalaan Kouvolan rajalle vuonna 2019 valmistunut, noin 30 miljoonaa euroa maksanut moottoriurheilurata on ollut kilpailu- ja harjoittelukäytössä. Tavoitteena ollut ratamoottoripyöräilyn Moto GP-sarjan MM-osakilpailun järjestäminen on kuitenkin peruttu jo kolmesti.

Kivisaari muistuttaa, että potentiaalia paikalla on muuhunkin:

– Rataa voidaan käyttää moottoriurheilun lisäksi muihinkin urheilulajeihin, messuihin ja konsertteihin. Paikka soveltuisi myös koulutus- ja testauskäyttöön. Pitkän aikavälin mahdollisuuksia on, mutta neljännen ohimenevän kesän jälkeen uskon palauttaminen siihen, että siellä voi jotakin tehdä, olisi aina vain isompi työ.

Kymiringin taloudelliset vaikeudet alkoivat ennen koronakesiä, mutta inflaation, kustannusten nousun ja pandemiarajoitusten yhtälö oli liikaa.

– Toiminnan piti alkaa koronakesinä. Se kävi taloudellisesti liian raskaaksi. Radan valmistuminen jäi pikkuista vaille, Kivisaari tuskailee.

– Jos tämä menee siihen, että renkaanpotkijat odottavat paikan hinnan putoavan hävyttömän alas, toiminnan jatkamiseen voi mennä kauankin. Velkojat eivät hyväksy pilkkahintaa. Kun ratkaisu löytyy, voidaan isoa kuvaa rakentaa taas kuntoon.

Suurimpien velkojien joukossa ovat Lahden kaupunki, pankkikonserni Nordea, sekä kulttuuri- ja opetusministeriö.

Konkurssikäyrät jyrkässä nousussa

Kymiring on yksi alkuvuoden aikana konkurssiin asetetuista lähes 700 yrityksestä. Konkurssikäyrät kääntyivät jyrkkään nousuun alkuvuodesta. Nousu viime vuodesta on jopa 30 prosenttia. Konkurssien määrä on viidentoista vuoden mittausjakson suurin.

Asiakastiedon tuoteomistajan Jaakko Norsin mukaan konkurssiaallossa romahtaa nyt muitakin kuin suurimmassa vaaravyöhykkeessä olevia pieniä, melko tuoreita yrityksiä. Kaikkein rankimmin konkurssiaalto ravistelee rakennusalaa. Kolmessa kuukaudessa on kaatunut yli 150 rakennusliikettä. Joukossa on pitkään toimineita, kymmeniä työntekijöitä työllistäneitä firmoja, joiden liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa.

– Nyt kaatuu isojakin yrityksiä. Totta kai pienissä yrityksissä on aina suurempi riski, mutta on aina huolestuttavaa nähdä isojenkin yritysten menevän nurin, Nors sanoo.

– Konkurssi on lopullinen, luottotappioita ja työttömyyttä tarkoittava tapahtuma. Yhden kaatuminen kaataa mennessään muitakin. Esimerkiksi ketjuttuneessa rakennusteollisuudessa konkurssiyrityksen aiheuttamat luottotappiot heikentävät myös tavarantoimittajien taloudellista tilannetta.

Suhdannekuoppaan syöksyy nyt etenkin uudisrakentaminen. Nurin menneistä yrityksistä talonrakennusalalla toimi kolmannes.

– Rakennustarvike- ja kuljetuskustannukset ovat inflaation aikana nousseet reilusti. Se on lykännyt työmaiden aloituksia. Koetaan, että se olisi liian epävarmaa ja kallista. Kun henkilökuntaa, kalustoa ja kiinteitä kustannuksia on paljon, eikä rahaa tulekaan kuviteltuun tahtiin, se onkin äkkiä kestämätön tilanne.

Enää yrityksillä ei ole pelivaraa. Puskurit on monessa yrityksessä syöty, eikä samanaikaista elinkustannusten ja kaiken muunkin kallistumista ja kysynnän vähenemistä vastaan pystytä enää kamppailemaan.

– Yritysten kassa kesti korona-ajan vielä jotenkin, mutta yllättävien iskujen, sodan ja energiakriisin, aikana kassavarat kulutettiin loppuun. Nyt heikoimmat karsiutuvat, Nors sanoo.

– Rakennusala, ravintola- ja majoitusala, ja kaupan ala ovat kaikkein riskisimpiä. Rakennusala alkoi ennen koronaa tervehtyä, mutta nyt kassat ovat valitettavasti huvenneet ja isojakin konkursseja on tullut.

"Herkästi unohtuu, että puskurit on nopeasti syöty"

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen muistuttaa, että yhtälössä on aivan liikaa muuttuvia, ennakoimattomia tekijöitä. Ne nujertavat koviakin tekijöitä.

– Korona-ajan häntä on iskenyt moneen yritykseen, ja iskut ovat tulleet nopeasti monesta eri suunnasta. Omaa selviämistä varten otettujen lainojen korot ovat nousseet samaan aikaan, kun energiakustannukset ovat nousseet, ja kuluttajat ovat vähentäneet ostoja. Pahan päivän varalle rakennettu turvakin on syöty, mutta pahat päivät ovat vain jatkuneet, Salminen kuvailee.

– Herkästi unohtuu, että puskurin kerääminen ottaa paljon aikaa, mutta se on todella nopeasti syöty.

Nors yllättyi siitä, miten pitkään yritykset kestivät. Konkurssit alkoivat lisääntyä vasta viime vuoden syksyllä, ja koronapandemiaa edeltävä taso ylittyi vuoden loppuun mennessä.

– Pelkäsin jo alkuun, että nyt jysähtää konkurssiaalto ja talous syöksyy, mutta korona-ajan yritykset pärjäsivätkin yllättävän hyvin. Konkursseihin asettamismäärät eli varsinaiset konkurssit ja konkursseihin hakeutuminen oli selvästi vähäisempää kuin nyt, Nors sanoo.

– Vielä siinä vaiheessa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, konkurssimäärät pysyivät kohtuullisina. Sitten alkoi energiakriisi ja sähkön hinta nousi. Julkisuudessa alkoi näkyä tarinoita pienistä kivijalkaleipomoista, joilla sähkökulut nousivat tonnista viiteen tonniin kuukaudessa. Yrittäjät olivat ankeassa tilanteessa.

Norsin mukaan alkuun konkursseja vähensi poikkeuslainsäädäntö. Turhien konkurssien välttämiseksi konkurssilakia muutettiin niin, etteivät velkojat voineet käyttää konkurssiin hakemista perintäkeinona. Tällä helpotettiin myös lyhytaikaisiin maksuvaikeuksiin ajautuneita.

Edelleen moni sinnittelee viimeiseen asti, ennen kuin panee pillit lopullisesti pussiin.

– Yritykset pyrkivät pärjäämään mahdollisimman pitkään. Maksuhäiriölista saattaa olla pitkä, ja tilanne on voinut olla tosi kurja kauan, jopa pari vuotta, ennen kuin yritys kellahtaa nurin, Nors sanoo.

– Konkurssin tehneitä enemmän on kuitenkin niitä, jotka lopettavat vapaaehtoisesti. Moni luopuu liiketoiminnasta kaikessa hiljaisuudessa huomattuaan, ettei homma kannata. He laittavat bisneksen poikki hyvissä ajoin ennen kuin tulee tappioita.

Suomalainen yritysmaailma on lähivuosina suurten muutosten edessä muutenkin. Yrityksistä lähes satatuhatta, eli noin kolmasosa, suunnittelee pk-yritysbarometrien mukaan omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana.

– Se on julmettu määrä. Mitä tapahtuu työpaikoille? Kaikkein tiukimmilla ovat 5–9 henkeä työllistävät yrittäjät, onpa kyse sitten jaksamisesta tai toiminnasta muuten. Alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä on lähes 94 prosenttia, joten tämä joukko vastaa aika isosta osasta Suomen yritystoimintaa, Salminen muistuttaa.

Ravintola- ja majoitusalan yrityksiä kaatuu toiseksi eniten

Konkurssiaallon toiseksi suurin kärsijä on jo pandemia-aikana asiakkaitaan menettänyt ravintola- ja majoitusala, jolla on eniten myös maksuhäiriömerkintöjä. Kolmanneksi eniten konkurssit kaatavat kaupan alan yrityksiä. Patentti- ja rekisterihallituksen Konkurssit.com -verkkosivu kertoo, että joukossa on laaja kirjo yrityksiä siivousfirmoista parturikampaamoihin, takseihin ja tapahtumajärjestäjiin.

Kivijalkakaupan vaikeudet näkyvät etenkin muoti- ja vaatetuspuolella.

– Kaupan alalla on kaatunut selkeästi myös vanhoja yrityksiä. Vaatetuspuolen kaupoista on valitettavasti tullut sovituskoppeja, joissa käydään mittailemassa kokoja. Sen jälkeen vaatteet tilataan pari euroa halvemmalla ulkomaisesta nettikaupasta. Tämä näivettää kotimaista kauppaa. Käsittämätöntä, mutta eiväthän ihmiset pahuuttaan näin toimi. Inflaation seurauksena ostovoima on kaventunut, Nors muistuttaa.

Nors näki yritysten ongelmien lisääntymisen jo varhaisessa vaiheessa. Niistä kielivät maksuviiveet, velkojen maksamatta jättäminen ja trattaperimisten lisääntyminen.

– Trattojen näkyminen on ensimmäinen huolestuttava merkki siitä, ettei yritys pysty hoitamaan laskujaan ajoissa. Trattoja seuraavat yleensä maksuhäiriöt. Viimeistään siinä vaiheessa yrityksen luottoluokituskin tipahtaa.

Enää maksuhäiriömerkintä ei välttämättä rasita yrityksiä vuosikausia, kuten aiemmin. Viime vuonna muuttuneen luottotietolain nojalla maksuhäiriömerkintä poistetaan kuukauden kuluttua siitä, kun tieto sen aiheuttaneen velan maksusta on rekisteröity Asiakastiedon luottotietorekisteriin.

– Nyt luottoluokitusta pystyy parantamaan helpommin kuin ennen. Yritysten näkökulmasta tämä on hyvä, mutta luotottajat, rahoittajat ja tavaramyyjät eivät enää pysty ennustamaan yritykseen liittyviä riskejä yhtä hyvin.

"Konkurssin tehnytkin voi nousta"

Talouselämä sakkaa niin pahasti, että jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Taantuman keskellä yhteiskunnan olisi Salmisen mielestä syytä keskittyä työmarkkinoiden joustavuuden parantamiseen, yrittäjyyden kannustimista huolehtimiseen ja toimintaedellytysten kohentamiseen.

– Konkurssin tehnytkin pystyy aloittamaan uudelleen, ja jatkamaan yritystoimintaansa. Lainsäädännöllä sitä ei saisi vaikeuttaa. Konkurssi on voinut estää esimerkiksi anniskeluluvan saamisen myöhemmin. Eihän konkurssi ole mikään rikos. Pahimmillaan ahkeria, innovatiivisia ihmisiä jää tällaisen takia ulkopuolelle.

Valtion tukipaketeilla ei Salmisen mielestä pelasteta yrityksiä konkursseilta.

– Tukipaketit tulevat usein jälkijunassa ja kohdentuvat heikosti. Niillä on paikkansa silloin, kun muutokset ovat äkillisiä ja ennakoimattomia, kuten korona-aikana, mutta ensisijainen vaihtoehto ne eivät voi olla.