Leppä avohakkuista: Kaikille metsille eivät sovi samat käsittelytavat, uudistunut metsänlainsäädäntö auttaa metsänomistajaa valitsemaan

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa, ettei kaikille metsille sovi samat käsittelytavat.

– Tässä suhteessa en ole samaa mieltä kuin Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, ministeri linjaa.

Katainen aiheutti reilu viikko sitten myräkän kannanotollaan, joka oli avohakkuita vastustava. Kannanotto sai muun muassa metsäteollisuuden kyseenalaistamaan Sitran uskottavuuden. Myös metsänomistajakunta ihmetteli entisen pääministeri avausta.

Leppä korostaa, että Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa, ja jokainen heistä tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan.

– Metsälait ovat mahdollistaneet erilaisia käsittelymenettelyjä ja niiden määrä onkin lisääntynyt.

Uudet lait

Leppä huomauttaa, että Suomessa on suhteellisen tuore metsälainsäädäntö. Koko paletti pantiin uuteen uskoon muutama vuosi sitten.

– Kokemukset ovat hyvät. Niissä näkyy se, että lait ovat toimineet niin kuin niiden on haluttu toimivan.

Ministeri kannustaa metsänomistajia valitsemaan metsälleen oikean käsittelytavan, eli tavan, joka sopii kyseiselle hakkuualueelle parhaiten.

– Kaikki eivät mene sama muottiin. Luotan siihen, että toimiva metsälainsäädäntö auttaa metsänomistajaa valitsemaan oikein ja noudattamaan lakeja. Sitä kautta pystymme toimimaan entistä vastuullisemmin.

Leppä kommentoi Kataisen linjausta torstaina ministeriön järjestämässä seminaarissa, jonka aihe oli kestävän kehityksen tukeminen maa- ja metsätaloudessa.

Ministeri mainitsi, että 60 vuodessa Suomessa on pystytty kaksinkertaistamaan puustomäärä ja metsiemme kasvu. Puuta on tänä aikana hakattu jatkuvasti vähemmän kuin mitä metsä on kasvanut.

Ratkaisun avain

Ministeriön tekemät ohjelmat nojaavat lähtökohtaan, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Tähän päästään vähentämällä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

– Samalla tavoite on vahvistaa hiilinieluja. Kun kyse on päästövähennyksistä, niin ne on tehtävä tasapuolisesti.

Leppä sanoo, että hiilen sidonnassa maa- ja metsätalous on ratkaisujen avain.

– Viljelijän tehtävä on tuottaa ruokaa, mutta kannattavuus ja kestävyys kulkevat yhdessä. Viljelijä ei voi tehdä ilmastotekoja, jos tili on punaisella, hän jatkoi.

Tyytyväisyyttä ilmassa

Avohakkuukiistassa Leppä viittaisi myös tuoreeseen selvitykseen, jossa kyseltiin metsänomistajien näkemyksiä.

Alustavien tutkimusten mukaan 80 prosenttia metsänomistaja pitää nuoren metsän hoitotöiden vaikutuksia myönteisinä, mutta osuus näyttää hieman laskeneen edelliseen tutkimuksen verrattuna.

Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Tulosten mukaan yksityismetsänomistajista suurin osa hoitaa ainakin osia metsistään tasaikäiskasvatuksella, jossa kasvatusvaiheessa metsää harvennetaan ja lopulta tehdään päätehakkuut ja uudistetaan.

Kymmenesosa vastustaa

Monet harjoittavat osissa metsiään myös jatkuvaa kasvatusta. Viidennes metsänomistajista jättää osan metsistään puuntuotannon ulkopuolelle.

Lähes kolme neljäsosaa piti avohakkuita sopivana kasvatustapana. Avohakkuiden toteutuksessa tulisi kuitenkin välttää maisemallisesti arvokkaita tai vesien suojelun vuoksi herkkiä alueita ja suuria aukkoja. Joka kymmenes metsänomistaja ei hyväksynyt avohakkuita lainkaan.

Selvityksen taustalla ovat Pellervon taloustutkimuksen lisäksi Helsingin yliopisto, Työtehoseura sekä Suomen metsäkeskus.