Koti-Kajaani

Lukijan juttu: Hassu vastoinkäymisten päivä

Tasan 50 vuotta sitten vappuaattona synnytin ihanan tyttövauvan. Siis juhlapäivä tiedossa. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Tapahtumat alkoivat jo edellisenä iltana. Kesken puhelun loppui puhelimestani virta. Panin sen lataukseen ja jonkin ajan päästä painoin reunasta, jotta se kysyisi PIN-koodia. Ei kysynyt. Seuraavana aamuna, siis vappuaattona etsin käyttöohjeen, josta selvisi, että pitää painaa 7 sekuntia, jotta laite hoksaisi toimia. Nyt onnistui. Ihana asia, voin soittaa apua, jos tarvitsen.

Päivällä lähdin kauppaan maskin kanssa, kuten on suositeltu. Tultuani takaisin autoon päätin ottaa maskin pois, että saa hengittää vapaasti. No, samalla repäisin kuulolaitteeni irti ja se hävisi. Tutkin auton tarkasti, nousin jopa autosta katsoakseni toiselta puolelta. Mutta ei löytynyt. Ajattelin jatkaa etsimistä kotona. Mennessä kävin apteekissakin Kauppakadun varrella. Ajattelin, että kyllä lääkkeen ostoon ei tarvitse kuuloa. Laitan vaan paketin tiskille ja rahat. Se onnistui. Kotona etsin laitetta uudestaan. Ei löytynyt.

Sitten tuli luokseni pojan kaveri, jolle kerroin ongelmani. Menimme ulos ja hän tutki auton taskulampun avulla. Saatiin niskaan samalla vetinen raesadekuuro, kastuttiin itsekin ja maa muuttui valkeaksi. Tuumasin, että käyn vielä illemmalla siellä marketin parkkipaikalla, jos se laite kuitenkin putosi maahan auton ovea avatessani.

Sitten päätin ottaa valokuvan siitä, että maa on yhtä valkoinen kuin talvella. Mitä vielä, kamera ilmoitti, että virta on lopussa ja kameran akku latautumaan. Juhlapäivän kuvat ehkä saadaan sittenkin. Parkkipaikalle ajattelin mennä illemmalla, että käyttämäni parkkiruutu olisi vapaana.

Seuraavaksi istuin keinutuoliin katsomaan telkkaria. Minulla on tapana nostaa jalat tuolille keinun eteen, koska siinä saan mukavan asennon katseluun. Niin tein nytkin. Katseeni siirtyi jalkoihin. Mikä ihme se pullottaa tuolla upslaakissa? Voiko se olla kadonnut kuulolaite? Olihan se. Päivä oli pelastettu.

Farkkukansalle tiedoksi, että upslaaki on pitkien housujen alareunassa oleva taitos, 6cm levyinen. Siellä, ikään kuin taskussa se oli. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tyttöä juhlittiinkin sitten vappuna suvun voimin.

Tämä tarina on tosi.

Liisa Väisänen