Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ennennäkemättömät kehitysyhteistyöleikkaukset ovat tuhoisia maailman köyhimmille – ja Suomelle

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä leikata kehitysyhteistyöstä 200 miljoonaa hallitusohjelmassa jo päätettyjen jättileikkausten lisäksi.

Leikkausten mittaluokka on yhteensä 1,2 miljardia vuoteen 2028 mennessä, mikä on ennennäkemättömän suuri ja järkyttävä isku Suomen kehitysyhteistyölle.

Jopa hallituspuolueiden poliitikot itse ovat iloinneet julkisesti siitä, että Suomi on leikannut historiallisen paljon maailman köyhimmiltä. He perustelevat päätöstä suomalaisten edulla, mutta todellisuudessa kaikki kärsivät lyhytnäköisistä leikkauksista.

Kehitysyhteistyö on keino parantaa naisten ja tyttöjen asemaa, turvata seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia sekä edistää globaalia hyvinvointia. Samalla se lisää maailman – myös Suomen – vakautta ja turvallisuutta. Työtä tarvitaan erityisen kipeästi nyt, kun lukuisat sodat ja konfliktit, nälkäkriisi ja ilmastonmuutos uhkaavat kehitystä.

Mitä enemmän ja äkillisemmin kehitysyhteistyötä leikataan, sitä heikommin Suomi voi edistää näitä tavoitteita. Hallitus päätti kehysriihessä aikaistaa tiettyjä leikkauksia, mikä uhkaa ajaa kehitysyhteistyön toimijat pakkorakoon ja supistamaan työtä vähemmän suunnitelmallisesti.

Myönteistä on, että hallitus päätti kohdentaa uudelleen seuraavina vuosina 10 miljoonaa euroa vuodessa kehitysyhteistyöjärjestöille. Tämän turvin järjestöt voivat jatkaa pitkäjänteistä työtään ja pyrkiä paikkaamaan leikkausten aiheuttamia tuhoja.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan ja koko ulkopolitiikan päätavoitteista. Suomi on saanut kehitysyhteistyöllä aikaan merkittäviä tuloksia ympäri maailmaa niin lainsäädännössä kuin tyttöjen ja naisten arjessa. Samalla maamme on luonut pohjaa luottamuksellisille ulkopoliittisille ja kauppasuhteille. Kaikki tämä on nyt vaakalaudalla Suomen sahatessa omaa oksaansa globaaleissa suhteissa.

Nykytahdilla ihmiskunta saavuttaa tasa-arvon vasta 300 vuoden päästä. Tasa-arvon takapakki tuntuu eri puolilla maailmaa, kun konservatiiviset ja ääriliikkeet kyseenalaistavat ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa.

Tänä aikana tasa-arvon vahvan puolestapuhujan käpertyminen itseensä on erityisen haitallista.

Ossi Heinänen

Plan International Suomen pääsihteeri