Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hallituksen heikennykset eivät paranna työllisyyttä tai tuottavuutta

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi väitti kirjoituksessaan (KS 4.10.), että hallituksen kaavailemat heikennykset työntekijöiden asemaan parantavat työllisyyttä ja talouskasvua.

Siksi Romakkaniemen mielestä nyt suunnitellut muutokset ovat työntekijöidenkin etu. Ihmettelen suuresti näitä väitteitä.

Olen Romakkaniemen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointivaltion on mahdollinen vain, jos ihmisillä on töitä.

Valtiovarainministeriö ei ole onnistunut laskemaan palkattomille sairaspäiville, irtisanomisen helpottamiselle tai yrityskohtaisen sopimisen laajentamiselle lainkaan työllisyysvaikutuksia.

Työttömyysturvan suojaosan poisto tuo enintään tuhat uutta työllistä. Laskelmassa tuskin on huomioitu niitä kielteisiä vaikutuksia, joita seuraa, kun työttömän ei enää kannata ottaa vastaan lyhyitä keikkatöitä.

Työnteko ei siis hallituksen linjalla ole aina kannattavaa. Tätä heikennystä toivoisin Keskuskauppakamarin yhdessä ammattiliittojen kanssa vastustavan.

Työntekijä, jota arvostetaan, on motivoitunut, sitoutuu työpaikkaansa ja kehittyy työssään.”

Lomautusilmoitusajan ja muutosneuvotteluiden keston puolittaminen ovat nekin vain heikennyksiä, jotka eivät paranna työllisyyttä tai tuottavuutta.

Lomautus tulee kuten ennenkin, mutta aikaa varautua palkanmaksun katkeamiseen on puolet vähemmän. Alle 50 työntekijän työpaikoilla palkanmaksu voi katketa jatkossa viikossa, kun työnantaja antaa lomautuslapun käteen ilman muutosneuvottelua.

Mikä hallituksen toimenpiteiden vaikutus on tuottavuuteen?

Tuottavuus ei kehity leikkauksilla tai sillä, että ihmisiä kohdellaan työpaikoilla huonommin.

Tuottavuuden parantamisessa avainasemassa ovat investoinnit, osaava henkilöstö ja luottamus työpaikoilla.

Työntekijä, jota arvostetaan, on motivoitunut, sitoutuu työpaikkaansa ja kehittyy työssään.

Tuottavuus ei automaattisesti muutu kohoavaksi palkkatasoksi ja paremmiksi työehdoiksi, toisin kuin Romakkaniemi antaa ymmärtää.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkat ovat 1970-luvulta alkaen nousseet selvästi tuottavuutta hitaammin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä on heikennetty, eikä siirtolaistyövoiman työehtoja valvota.

Pohjoismaissa palkat ovat pysyneet tuottavuuden mukana työntekijöiden järjestäytymisen ja ammattiliittojen ansiosta.

Nyt hallitus pyrkii pysyvästi heikentämään ammattiliittojen kykyä neuvotella paremmista työehdoista murentamalla yleissitovuuden ja valtakunnalliset työehtosopimukset sekä purkamalla lakisääteisiä vähimmäistyöehtoja.

Se vaikuttaa ennen pitkää myös palkkoihin ja muihin työehtoihin kielteisesti.

Sitä vastoin täytyisi vuokratyön pelisääntöjä kehittää niin, että käyttäjäyrityksen luottamusmiehet voisivat hoitaa heidän edunvalvontaa, ilman heidän henkilökohtaista toimeksiantoa.

Vuokratyöntekijät eivät uskalla riitauttaa heidän työssään ilmeneviä epäkohtia, sillä he pelkäävät työsuhteensa päättyvän ennen kuin asia etenee käsittelyyn ja he leimautuvat hankalaksi työntekijöiksi työnantajan silmissä, jos he antavat toimeksiannon käyttäjäyrityksen pääluottamusmiehelle.

Kanneoikeus ammattiliitoille olisi myös paikallaan, silloin edunvalvonta paranisi nimenomaan tasa-arvon näkökulmasta siihen suuntaan, että harmaata taloutta voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin ja kilpailu muuttuisi näin rehellisempään suuntaan.

Jouni Lämpsä

pääluottamusmies

Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Kajaani