Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hehtaareita hukattavaksi?

Kainuun Sanomat uutisoi (28.10.) Kainuun tuulivoimahankkeista, jotka ovat edenneet yva- tai kaavoitusvaiheeseen. Piti muutaman kerran silmiä räpsäyttää, kun ynnäsin suunnitellut ilmarupellit yhteen. Lupia haetaan 618:lle teollisuusmittaluokan myllyille. Tänne meidän takapihoille, mökkipihoille, metsästys- ja retkeilymaille.

En usko, että Kainuun luonto tätä kestää. Matkailuvaltti – hiljaisuus ja kauneus – ainakin menetetään. Siinä ne kiertäisivät "kauniissa ringissä" ympäri Kainuuta, että kaikki niistä pääsisivät nauttimaan – halusivat tai ei.

Yhden myllyn perustukseen tarvitaan noin tuhat kuutiota betonia. Siitäpä voi miettiä, montako kuormaa betoniauto rullaa kohteeseen, kun myllyjä on 618 kappaletta. Lisäksi voidaan käydä ajatusleikkiä rekoille soveltuvan tiestön määrällä. Kyllä lähtee puuta ja eläintä. Ehkä samalla pari naapuriakin. Vielä päästään avaamaan kukkaroa EU:lle hiilinielujen katoamisesta syntyvinä sanktiomaksuina. Lompsat tötterölle koko kansa.

3.11.22 ilmestyneessä KD -lehdessä Sari Essayah totesi myllyjen voittojen valuvan ulkomaille, koska lainsäädäntö ja verotus laahaa perässä. Noin 80 prosenttia Suomen myllyistä on ulkomaisessa omistuksessa. He kyllä osaavat veronkierron ja puhaltaa voitot ulos, jättäen haitat Suomeen. Tässä tapauksessa Kainuuseen. Meille.

Minä kun pidän lukemisesta, luin myös Pekka Juntin kolumnin Riista -lehdestä Valtavat tuulivoimapuistot jyräävät alleen parhaat jahtimaat. Tottahan Pekka kirjoitti – jahtimaat pirstaloituvat eikä paluuta entiseen ole. Myllyjen tulo varmasti vaikuttaa myös metsästykseen perustuvaan matkailuun. Puhumattakaan ihmisistä, jotka etsivät talvikohteita kaukana valo- ja melusaasteesta. Majoitus- ja ravintolatoiminnalle lopputulos on kuin "ikuinen korona".

Myllyhankkeita perustellaan aina mahtavilla kiinteistöverotuotoilla, mutta esimerkiksi Raahessa on korotettu yhteisöveroa ja kunnallisveroa kiinteistöveron jatkaessa laskuaan. Johtuneeko pidempiaikainen muuttotappio 92 tuulivoimalasta. Mene ja tiedä. Mutta kukapa niiden keskellä haluaisi asustaa, jos niiltä ei hetken rauhaa saa.

Yksikään valtio maailmassa ei ole rakentanut vaihtelevaan energiaan perustuvaa järjestelmää. Eikä tule rakentamaan. Vain suuret, vakaat generaattorit takaavat häiriöttömän sähköntuotannon, koska sitä pystyy säätämään.

Tuulivoimayhdistys kertookin totuudenmukaisesti, että vuonna 2019 Suomen tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin oli keskimäärin 33 prosenttia, parhaan tuulipuiston yltäessä 47 prosentin kapasiteettikertoimeen. Fingrid puolestaan ilmoittaa 1.11.22 tuulivoiman tuotannoksi säälittävät 286 MW.

Faktoihin perustuen – eikö välillä ajateltaisi pidemmällä aikavälillä?

Ei tehtäisi typeriä, poliittisia päätöksiä vaan keskityttäisi siihen mikä Kainuussa on tärkeintä. Se tärkein ei ole myllyfirmojen pikavoitot.

Mervi Wikman

Kajaani