Mielipiteet
Lukijan mielipide: Hyvinvointialueella tulee panostaa työttömien työkyvyn tukemiseen
Huolimatta työvoimapulasta on Kainuussa samaan aikaan ongelmana erityisesti nuorten ja ikääntyvien työttömyyden pitkittyminen ja työkykyongelmat. Iso joukko työttömiä on ajautumassa kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.
Etenkin ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on usein merkittäviä työkyvyn ongelmia, ja kun erilaisia varhaiseläkereittejä on tukittu ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen kriteerit ovat tiukkoja, jää ainoaksi vaihtoehdoksi usein työttömyysetuudella eläminen. Myös osalla nuorempia ikäluokkia on riskinä, että työelämä näyttää karkaavan ulottumattomiin.
Työttömyyden ja työkyvyttömyyden yhteen kietoutumisen ongelma on ollut keskustelussa jo pitkään, mutta on viime vuosina korostunut. Nykyään korostetaan yhä enemmän osittaisenkin työkyvyn tukemista sekä kuntoutusta työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen sijaan.
Kääntöpuolena on se, että työkykyä on hankala hyödyntää, jos ei ole tarjolla työpaikkoja, joihin osittainen työkyky riittäisi. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä epätodennäköisempää on työllistyminen – etenkin, jos työttömyyteen yhdistyy heikentynyt työkyky.
Työttömyys lisää riskiä sairauspäivärahakauden pitkittymiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, mutta myös hylkäävään eläkepäätökseen. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulon lähteenä on usein työttömyysturva. Etenkin pitkäaikainen työttömyys linkittyy usein heikentyneeseen terveydentilaan ja alentuneeseen toimintakykyyn, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Työttömien työllistyvyyden varmistamiseksi on panostettava heidän työkykynsä varhaiseen tukemiseen, ja sille on luotava selkeät rakenteet ja vastuut.
Työttömien palvelutarve jää usein piiloon. Pitkään työttömänä olleen tilanne on usein vaikea etenkin silloin, kun heikentynyt työkyky yhdistyy osaamisen vajeisiin, sosiaalisiin haasteisiin ja elämänhallinnan ongelmiin. Liian usein paljastuu, ettei kasautuviin ongelmiin ole tartuttu riittävän ajoissa.
Työttömien työkykyongelmat ja palvelutarpeet jäävät usein piiloon, eivätkä he välttämättä itsekään hakeudu aktiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Siiloutuneessa palvelujärjestelmässä ei ole aina selvää, kenelle työttömien terveydentilan ja työkyvyn seuranta ja tukeminen kuuluvat.
Työttömien työkyvyn heikkenemiseen tulisi puuttua paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jos halutaan ehkäistä heidän pysyvää siirtymistään työvoiman ulkopuolelle. Tulevan hyvinvointialueen sote-keskuksiin on järjestettävä työelämän ulkopuolella olevien työkyvyn tukeen liittyvää osaamista ja resursseja. Tarvitaan myös palkkatuen kehittämistä työnantajille kannattavammaksi.
Kainuu ovat mukana muun muassa Työllisyyden kuntakokeilussa, Tulevaisuuden sote-keskusohjelmassa ja Työkykyohjelmassa. Nyt olisi kaikki mahdollisuudet kehittää uusia palveluja sekä yhteistyökäytäntöjä työllistymisen edistämiseksi ja työkyvyn tukemiseksi. Se edellyttää hyvinvointialueella nykyistä avoimempaa ja rajoja ylittävää yhteistyötä niin kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyyspalvelujen kuin kuntoutustoimijoiden kesken.
Työttömien työkyvyn ja työllistymisen tukemista ei saa Kainuussa unohtaa, vaikka julkisuudessa keskustellaankin lähes pelkästään työvoimapulasta.
Jari Lindh
YTT
Kainuun soten yhtymävaltuuston jäsen
aluevaaliehdokas (vas.)
Kajaani