Mielipiteet

Lukijan mielipide: Järjestöt tarvitsevat myös avustuksia

Järjestöjen tulevaisuus on turvattava hyvinvointialueilla. Kiitos Matti Heikkinen, että nostit asian esiin (KS 13.4.).

Heikkisen mielipidekirjoituksessa ehdotettiin järjestöjen avustuksen kehittämistä palvelusetelimallin mukaiseksi tuotteistamalla järjestöjen tuottamat palvelut. Asia ei ole aivan yksinkertainen. Palvelusetelien rinnalle tarvitaan edelleen myös avustuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6. ja 7. pykälät velvoittavat sekä kuntia että hyvinvointialueita yhteistyöhön järjestöjen kanssa sekä tukemaan järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Järjestöjen toimintaedellytysten tukemisella tarkoitetaan esimerkiksi toimitilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön, apua tapahtumien järjestämiseen ja kunnan tai hyvinvointialueen harkinnan mukaan myös avustusten myöntämistä järjestöille.

Sote-järjestöihin kuuluu niin yleishyödyllisiä yhdistyksiä kuin palveluita tuottavia järjestöjä – ja kaikkea siltä väliltä. Suomessa peräti 82 prosenttia paikallisista sote-yhdistyksistä toimii pelkästään vapaaehtoisvoimin. Kainuussakin valtaosa sosiaali- ja terveysyhdistyksistä ovat pieniä yhdistyksiä, joille pienikin tuki auttavat niitä tekemään arvokasta työtä kuntalaisten hyväksi.

Järjestöt tuottavat palveluja, jotka täydentävät julkisen palvelun palveluverkostoa. Jotta kuntalainen voisi valita palvelusetelillä palvelun järjestöstä tai yrityksestä, tulee samaa palvelua olla myös kunnalla tarjolla. Tällöin katoaa järjestöjen idea tarjota juuri niitä palveluja, joita julkinen puoli ei tuota, sillä käytännön tasolla ei pystytä tuotteistamaan palvelua, jos sille ei ole vastaavaa palvelua julkisella.

Erilaisilla kumppanuussopimuksilla voidaan ratkoa ongelmia, jotka jäävät palvelujärjestelmän ja ostopalvelujen katveeseen. Usein kyseessä on toiminta, joka ei suoraan kuulu lakisääteisiin julkisiin palveluihin, ja jota on vaikea toteuttaa kilpailutettuna ostopalveluna tai pelkästään vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten toimesta.

"Järjestöt pidetään elinvoimaisina avustuksilla, selkeillä yhteistyön ja kumppanuuden toimintatavoilla ja viestinnällä sekä avoimella vuorovaikutuksella."

Järjestöt pidetään elinvoimaisina avustuksilla, selkeillä yhteistyön ja kumppanuuden toimintatavoilla ja viestinnällä sekä avoimella vuorovaikutuksella. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tukea järjestöjä erilaisilla tavoilla.

Pienemmille järjestöille voisi olla jatkuvassa haussa yleisiä järjestöavustuksia, jotka eivät ole ns. vastikkeellinen tuki. Isommille järjestöille voisi olla vastikkeellisempia avustuksia, kuten kumppanuusavustus, jolloin sovitaan, miten järjestö täydentää kunnan ja hyvinvointialueen palveluvalikoimaa. Tämän lisäksi järjestöt, jotka pystyvät tuotteistamaan palveluitaan, voisi saada tukea esim. palvelusetelin avulla.

On itsestään selvää, että kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden järjestöille tarjoama tuki ja avustukset ovat investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Johanna Heikkinen

Kainuulaiset sotealan järjestöt osallisuutta ja hyvinvointia turvaamassa -hanke,

Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n hallitus