Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kalevalaisuus yhdistää Kainuun

Kajaanin vahva vetovoimatekijä on kulttuurihistoria. Sitä ei vain ole haluttu tuoda esille tavalla, joka palvelisi Kajaanin kehitystä esimerkiksi matkailussa. Menneisyys on nähty vain köyhyyttä esiin nostavana varjona, joka on leimannut Kainuun nälkämaana, Ilmari Kiannon ryysyrantana.

Kajaani oli Elias Lönnrotin kotikaupunki kahden vuosikymmenen ajan. Voidaan täydellä syyllä sanoa, että Kalevala olisi jäänyt nykymuodossaan syntymättä, ellei Lönnrotia olisi nimetty Kajaanin linnan piirilääkäriksi 1833.

Kuhmon kirjallisuuskaupungin status on tullut määrätietoisella työllä kulttuurin puolesta. Kuhmossa on tehty kalevalaista kulttuuria tunnetuksi vuosikymmenien ajan.

Samalla tavalla Kajaanikin olisi voinut toimia kulttuurin saralla. Kalevalan synty liittyy oleellisesti Kajaaniin.

Kansalliseeposta pitää arvioida Lönnrotin toiminnan kautta, havainnoida hänen elämäänsä ja toimintaansa Kainuussa. Lönnrotin toimintakenttänä oli koko Kainuu. Lönnrot keräsi eepoksen ja runojen aineksia Vienan lisäksi kaikkialta Kainuusta. Eniten perinnettä oli jäljellä raja-alueella. Tässä mielessä myös Suomussalmi on kalevalainen kunta, josta Lönnrot vaelsi Vienan runokyliin. Myöhemmin siellä vaikutti Ilmari Kianto vuosikymmeniä kertoen vienalaisesta kulttuurista.

Kalevalaa ei yksikään kunta voi omia. Vielä muutama vuosikymmen sitten Kajaania mainostettiin kalevalaisena kaupunkina. Nyt se on tietoisesti unohdettu. Kainuun liiton kirjallisuushanke on hyvä yritys vaalia maakunnan kalevalaista perinnettä ja saada se matkailun yhdeksi vetovoimatekijäksi.

Kainuun kulttuuritehtävä olisi nostaa kalevalaisuuden perinne nykyaikaan. Se ei tarkoita kansanrunojen pänttäämistä, vaan kulttuurin valjastamista kalevalaiseen henkeen, siinä olisivat mukana kulttuurin toimijat, kuten musiikki, teatteri, tanssi, kirjallisuus, tiedotusvälineet, sekä yritykset, kuten matkailu ja kaupallinen toiminta.

Vain Kainuulla on geopoliittiset mahdollisuudet kehittyä kalevalaiseksi maakunnaksi. Se edellyttää kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Maakuntastrategiassa kalevalaisuus sen uusina sovelluksina tulisi nostaa optimismia valaisevana tieviittana Kainuun tulevaisuuteen. Kalevalainen Kainuu olisi oivallinen maakunnan tunnus.

Kajaanilla on työssä keskeinen rooli. Valitettavasti Kajaanin päätöksenteossa on väheksytty tahallaan tai ymmärtämättömyydessä kalevalaista perinnettä, tuhottu arvokasta kulttuuriympäristöä ja unohdettu historia. Vain puoli vuosisataa sitten hävitettiin Lönnrotin upea talo ja tilalle rakennettiin Kajaanin rumin Anttilan rakennus.

Parhaiten Kajaanin matkailun vetovoimaa lisätään, jos Kajaaninjoen ympäristöä kehitettäisiin kulttuurihistoriaa kunnioittaen. Siihen eivät kuulu 12-kerroksiset kerrostalot joen törmällä eikä Kruununpuodinmäen silta. Sen sijaan maisemaan istuisi entisöity Kajaanin linna.

Toisenlainen esimerkki on Italian Pompeiji Napolin naapuri. Rakennushallituksen eläköitynyt arkkitehti (91 v) totesi Pompeijin esimerkkiin viitaten: "Olen käynyt usein Kajaanissa, ja olen hämmästellyt, miksi Kajaanissa ei ymmärretä kulttuurihistoriaa matkailun vetovoimana. Korjatkaa ihmeessä se linna sieltä sillan alta esille. Siitä te saisitte komean maamerkin, jota tultaisiin ihailemaan kaukaa."

Uudet monivuotiset EU:n raja-alueohjelmat Suomen ja Venäjän välillä käynnistyvät lähivuosina. Kajaanin linna tulisi nostaa hankkeiden joukkoon. Sopiva yhteistyötaho voisi olla Arkangelin alueella Solovetskin luostarisaari Vienan meren kainalossa.

Solovetski nivoutuu läheisesti Kainuun historiaan; Kainuun ensimmäisen, Manamansalon, kirkon kello on levännyt toimettomana luostarin museossa 440 vuotta. Arkangelin valtiollisessa arkistossa löytyisi mielenkiintoista tietoa Kajaanin linnan vaiheista.

Olisihan se historian voitto, jos kello nostettaisiin uudesti syntyneen Kajaanin linnan torniin.

Paavo Keränen

kuntavaaliehdokas (vas. sit.)

Kajaani