Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kiinnitetään huomio sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin

Nyt rakennetaan Kainuun hyvinvointialuemallia. Kainuun hallintokokeilu pystyi monessa määrin järjestämään palveluja yksityistä kuntaa paremmin. Toki jotkut kunnat kokivat olleensa häviäjiä, jotkut voittajia.

Erikoissairaanhoidon mukana olo Kainuun hallintokokeilussa lisäsi kuntiin tulevia palveluja asiakkaille ja mahdollisti koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia työntekijöille. Pienten kuntien oman alansa yksinäisetkin työntekijät saivat tuekseen suuren organisaation tuen.

Kainuun mallissa palvelut tuotiin kuntiin, mikä on erityisen tärkeää monien sosiaalipalveluasiakkaiden kannalta, joilla liikkumisessa voi olla ongelmia ja julkinen liikenne syrjäseuduille on olematonta. Puolangan irrottautuminen hallintokokeilusta ja hallintokokeilun kaataminen kertoi kuitenkin pettymyksestä. Pienten kuntien ääntä ei siis kuultu riittävästi.

Organisaatioiden yhdistyessä organisaatiouudistuksissa päähuomio on ollut terveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Sosiaalitoimi terveydenhuoltoa enemmän vain erityisryhmille suuntautuneena on jäänyt sivurooliin, jopa terveydenhoidolle alisteiseksi.

Lisäksi sosiaalialalla ammatillistuminen on tapahtunut terveydenhuoltoa myöhemmin. Pätevyysvaatimukset saatiin vasta vuonna 1984 ja ammatinharjoittamislaki on vuodelta 2015. Sosiaalijohdon asema on lähtenyt madaltumaan. Kun on tutkittu uudistuksia (esim. Paras-hankkeessa ja Kainuun hallintokokeilussa) sosiaalijohtajat ovat tippuneet koko organisaation sosiaali- ja terveysjohtajan asemasta alemmas eikä sosiaalitoimella ole enää edes yhtä yhteistä johtajaa.

Samalla sosiaalitoimen ala on lähtenyt vähitellen kaventumaan. Paloja on siirretty Kelalle, varhaiskasvatukseen ja terveydenhuoltoon.

Organisaatioiden yhdistyessä mallina on ollut uusi julkisjohtamisen malli, jossa mallia on katsottu yksityiseltä puolelta. Palveluja on jaoteltu sisällöllisesti samanlaisiin kokonaisuuksiin, eikä ammattialoittain. Sisällöllisesti samanlaisiin palvelukokonaisuuksiin jaottelun on ajateltu auttavan palvelujen saatavuutta.

Aktiivisia ja itsenäisiä sosiaalipalvelujen hakijoita malli on varmasti auttanutkin. Kainuun perhekeskustoimintakin on koonnut lapsiperheiden työntekijäryhmiä yhteen. Kuitenkin monipalveluasiakkaalla voivat sosiaalipalvelut jakautua monelle työntekijälle, jos perhe tarvitsee samanaikaisesti esimerkiksi taloudellista tukea, päihdepalveluja, vammaispalveluja ja vaikka lastensuojelua. Heidän kohdallaan palvelut ovat monimutkaistuneet.

Asiakkaat ovat saaneet vastuutyöntekijöitä, jotka ovat pyrkineet hallitsemaan asiakkaan palvelujen kokonaisuuden, mutta monimutkaistuvan järjestelmän hallitseminen on haasteellista. Yhteisen esimiehen puuttuessa palvelut ovat voineet jakautua jopa alueellisesti laajalle alueelle. Sosiaalityön keskeisenä tehtävänä on aina ollut kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien auttaminen. Tämä tehtävä on vaarassa, jos sosiaalityö jatkaa edelleen jakautumistaan ja sulautumistaan muihin palveluihin.

Kannattaisiko katsoa yhteiskunnallista kehitystä ja miettiä, onko suuntaa jossain kohdin syytä korjata? Kehitys voi lisätä huono-osaisuutta.

Sosiaalityön tehtäviin kuuluu myös rakenteellinen sosiaalityö. Rakenteellisista ongelmista pitää kertoa, jotta niihin voi puuttua.

Eikö sosiaalialalla tarvita vahvoja sosiaalialan ammattilaisia ylemmille päättäjäportaille, koska heillä on paras mahdollisuus vaikuttaa alan kehityksellisiin linjauksiin?

Koko Suomeen ollaan rakentamassa hyvinvointialueita, mutta liian usein puhutaan vain terveydenhuollosta ja terveyspalveluiden saatavuudesta.

Juuri nyt on aika kiinnittää huomiota sosiaalityöhön ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen.

Arja Rajala

eläkeläinen,

sosiaalityöntekijä, YTT