Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kysely luo Kainuun sote-järjestöille toiveikkaan kuvan – toteutuminen vaatii tukea hyvinvointialueelta ja kunnilta

Kainuun Sanomissa on keskusteltu sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta alueella (KS 13.4. ja 6.5.).

Huolta ovat aiheuttaneet niin kuntien ja sote-kuntayhtymän sopimusten ja tehtävien siirtyminen hyvinvointialueelle vuonna 2023 kuin sekin, miten järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta sekä järjestöjen tukeminen toteutuvat uusissa rakenteissa.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tuore Sosiaalibarometri 2022 antaa Kainuun tilanteesta toiveikkaan kuvan verrattuna muuhun Suomeen. Barometrin mukaan kainuulaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorit, sosiaali- ja terveysjohtajat ja järjestöt arvioivat keskimääräistä myönteisemmin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuuden toteutumista alueella.

Myös ennakkoarviot järjestöjen osaamisen hyödyntämisestä ja toimintaedellytyksistä tulevien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä olivat keskimääräistä korkeammat. Barometrin kainuulaisilla vastaajilla oli myös keskimääräistä vähemmän erityisiä huolenaiheita koskien hyvinvointialueen käynnistymistä.

Vaikka avoimia asioita esimerkiksi järjestöjen rahoitukseen liittyen riittää, on mahdollista, että Kainuussa sote-uudistusta ei koeta aiemmin perustetun Kainuun soten myötä yhtä suureksi muutokseksi kuin monella muulla alueella. Myös kainuulaisen järjestökentän omalla aktiivisuudella ja tiiviillä yhteistyöllä muiden sote-toimijoiden kanssa on varmasti vaikutusta.

Kainuussa kasvaneena ja Oulujärven rannalla aikaa viettävänä tunnistan ja näen myös itse elävän järjestötoiminnan merkityksen asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä.

Jotta Sosiaalibarometrin toiveikkaat tunnelmat toteutuvat Kainuussa käytännössä, on sekä Kainuun hyvinvointialueen että siihen kuuluvien kuntien pystyttävä tukemaan alueen järjestöjä pitkäjänteisesti ja ilman katkoksia.

Järjestöjen merkitys ennaltaehkäisevässä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa täydentävässä työssä on merkittävä, minkä tulee näkyä myös työn alla olevassa hyvinvointialuestrategiassa.

Mirjami Tran Minh

erityisasiantuntija

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry