Mielipiteet

Lukijan mielipide: Laakajärvestä Etelä-Kajaanin imagonkohentaja

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Metsähallitus hakee parhaillaan lupaa metsänkäsittelylle Laakajärven pohjoisrannalle. Hakkuiden merkityksen ymmärtämiseksi täytyy kuitenkin tarkastella laajempaa aluetta.

Mannerjäätikön muovaamaan kallioperälaaksoon syntynyt Laakajärvi sijaitsee kahdessa läänissä kolmen kunnan alueella: Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven. Kivisestä kumpumoreenista on matalaan järveen muodostunut runsaasti kivikkoisia kumpumoreenisaaria, -luotoja ja kareja. Parhaiten luonnontilansa on säilyttänyt Kajaaniin kuuluva järven pohjoisosa, josta löytyy edelleen kilometreittäin yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa.

Parhaiten säilyneet metsät ovat Laakajärven länsirannalla olevalla Itkonniemen-Jakunkallion alueella, josta löydettiin vanhojen metsien kartoituksessa liito-oravan jälkiä. Ennen mahdollisia hakkuita tulisi siten vähintäänkin arvioida suunniteltujen hakkuiden vaikutusta ekologiseen käytävään Jakunkalliosta itään. Seudun linnustosta mainittakoon alueella pesivät kalasääsket, joiden pesäpuiden tarvetta tulisi myös huomioida.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kajaanin Seudun Luonto ja paikallinen kylätoimikunta Etelä-Kajaanin Kylät esittivät jo vuonna 1994, että Laakajärven pohjoisosasta olisi yhdessä Kivijärven ja Iso-Sopen sekä niistä Laakajärveen laskevien Kivijoen ja Sopenjoen kanssa muodostettavissa edustava järviretkeilyalue. Esitys sai laajaa kannatusta, mutta Metsähallitus ei lämmennyt asialle. Kainuun ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirit esittivät Laakajärven ottamista mukaan Natura 2000 -ohjelmaan ja Etelä-Kajaanin kylät on tukenut esitystä valtionmaiden osalta.

Laakajärven suojelu kaatui lopulta siihen, että rantoja tarvittiin vaihtomaiksi. Talvivaara/Terrafamen kaivoksen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä kaivoksen myötä mökkien virkistysarvo on romahtanut. Mökkiläiset ja vakinaiset asukkaat eivät kuitenkaan ole vastuussa kaivoksen jätevesiongelmasta. Siksi kaikille halukkaille tulisi antaa mahdollisuus halutessaan vaatia valtiota lunastamaan rantatontit takaisin kaivosta edeltävään markkinahintaan.

Tämän jälkeen voidaan palata esitykseen Laakajärven pohjoisosan suojelemisesta, sillä virkistysarvon romahtaminen on paradoksaalisesti jopa parantanut seudun luonnonsuojelullista arvoa häiriötekijöiden vähentyessä. Retkeilyvarustuksen rakentamista kannattaa kuitenkin lykätä, kunnes järvet ovat puhdistuneet kaivostoiminnan jäljiltä. Mikä tärkeintä, Laakajärven suojelemisella voidaan omalta osaltaan kohentaa seudun Talvivaaran jäljiltä ryvettynyttä mainetta osoittaen, että kaivostoiminnan jatkumisesta huolimatta koko seutu ei ole saastunutta ekokatastrofivyöhykettä.

Ei pilata tätä mahdollisuutta hätäisillä hakkuilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jan Kunnas

Jyväskylässä asuva entinen kajaanilainen

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä