Mielipiteet

Lukijan mielipide: Lähihoitaja kertoo – hoitoalalla on liian tuttua: "Rahaa ei ole"

Mihin hiekkaan valuivat hyvinvointialueen rahat ja viime vuoden työtaistelut hoitajien palkkojen sekä työolojen puolesta?

Hyvinvointialueelle siirtyminen kävi oletettua kivuttomammin. Tiedot saatiin siirrettyä potilastietojärjestelmistä toisiin ja asiakkaatkin hoidettua vuoden ensimmäisenä päivänä.

"Pieniä" tietokatkoksia tuli esimerkiksi ruokien tilausjärjestelmien vaihtuessa.

Kukaan ei muistanut kertoa, että kaikki tiedot allergioita myöten häviävät järjestelmästä ja seuraavana aamuna ihmeteltiin kun tietoja puuttui ateriakorteilta. Jotenkin tuntui siinä arjen keskellä, että muutakin tekemistä olisi ollut kuin tutkia vanhoja potilastietoja ja etsiä allergioita ja kysellä kuka juo nokkamukista ja kuka syö ruisleipää.

Ja ei varmaan tarvitse edes mainita siitä, että joku asiakas olisi voinut joutua hengenvaaraan allergiatietojen puuttumisen vuoksi.

Hyvinvointialue, missä on tälle vuodelle budjetoidut rahat? Onhan jokaiselle yksikölle budjetoitu rahaa hankintoihin?

Jos hoivakotien oletetaan hankkivan omat vuoteensa ja muut kalusteensa, niin missä ovat niihin tarkoitetut rahat?

Tämä on potilasturvallisuusasia, että vuoteissa ei ole rikkonaisia osia, heiluvia kaiteita tai rikkinäisiä johtoja.

Tilauslistalla olisi uusi sairaalavuode, pari uutta decubitus patjaa. Suihkulavetin patjassa on vettä ja se pitäisi uusia.

"Rahaa ei ole" on tullut tutuksi. Myös muita pienempiä apuvälinehankintoja olisi tehtävä.

Suurempien apuvälinekauppojen kuten Haltijan ja Respectan hinnat ovat kovia ja osan näistä apuvälinehankinnoista voisi tehdä päivittäistavarakaupoista edullisempaan hintaan.

Sen sijaan hyvinvointialueelle siirryttäessä meiltä on viety ostosopimukset ja emme voi tehdä hankintoja "virallisten" kauppojen ulkopuolelta.

Viime vuoden aikana on saanut käydä mitä uskomattominta taistelua siitä, että nämä ihmiset saisi hoidettua kunnialla. Ja että yölläkin voisi nukkua ilman että miettii, tulikohan kaikki lääkkeet annettua oikeisiin suihin.

Olen joutunut tekemään itsestäni potilasturvallisuusilmoituksia, kun kiireessä olen antanut lääkkeitä väärin.

Ammattijärjestöt sekä hoitajat ovat huutaneet päättäjille avunhuutoja jo pitkään, ja tuntuu kuin hukkuva huutaisi rannassa olevilta apua. Kaikki vain ojentelevat käsiään ja voivottelevat: "voi, voi että teillä on niin kiire".

Viimeisimpänä rimanalituksena on Helsingin Sanomien artikkeli, jossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja oli sitä mieltä, että hoivakodeissa ei tarvitsisi olla niin paljon "huippuammattilaisia", joilla on lähi- tai sairaanhoitajan koulutus.

He toivoivat, että uusi hoitajamitoitus laki olisi linjannut tarkemmin muiden ammattiryhmien käytöstä, kuten hoiva-avustajista.

Toisin sanoen työnantajat haluavat palkata huonommin koulutettuja ja halvempia työntekijöitä. Heidän mielestään hoiva-avustajat pystyvät tekemään saman kuin lähi- tai sairaanhoitajat.

Mikään laki, määräys tai ohje ei kiellä tälläkään hetkellä työnantajia palkkaamasta yli mitoituksen hoitajia. Koko hoitajamitoituslain syy on työnantajien pihistely. Työnantajat ovat koko ajan palkanneet vain sen määrän hoitajia mitä on ehdoton pakko.

Olen kiitollinen jokaisesta hoiva-avustajasta työkavereina. He ovat myöskin ammattilaisia, he ovat käyneet koulunsa. Mutta yksi asia puuttuu hoiva-avustajan työnkuvasta: lääkehoito.

Sama Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja mainitsi haastattelussa, että omaishoitajat hoitavat omaisiaan kotonaan ilman koulutusta, ja kyseli miksi hoivakodeissa täytyy olla huippuammattilaisen tekemässä samaa työtä.

Allekirjoittanut huippuammattilainen ei osaa tehdä töitä esimerkiksi päivystyksessä. Minun ammattitaitoni ei riitä siihen hektiseen hullun myllyyn. Sen sijaan, minun ammattitaitoni riittää täydellisesti vanhusten hoitamiseen kotona ja hoivakodissa.

Ja kyllä, että olen erittäin hyvä siinä.

Huolestunut lähihoitaja

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.